Salibandyn historiaa

Salibandyn ensiaskelia otettiin vuonna 1958. Silloin kehitettiin ensimmäinen muovimaila. Mailanlapa oli vielä suora. Tämä peli tunnettiin nimillä floorhockey ja polyhockey. Pelivälineenä käytettiin pallon sijaan muovikiekkoa. Myöhemmin Schaper Manufacture Co. alkoi valmistamaa muovisia palloja, joissa oli 26 reikää. Ne oli suunniteltu kuitenkin baseballin ja softballin harjoitteluun lapsille. Nuo muoviset pelivälineet saapuivat Ruotsiin 1960-luvun lopulla, jossa kehitettiin sählyn alkumuoto. Ruotsia pidetäänkin salibandyn kehittäjämaana. Lajia kutsuttiin silloin nimellä bandygolf ja se saavutti hyvin suuren suosion. Aluksi säännöt pohjautuivat jääkiekko- ja kaukalopallosääntöihin. Laji levisi 1970-luvulla Suomeen. Ensimmäinen turnauksen Suomessa järjesti Helsingin yliopiston liikuntatoimisto vuonna 1974. Maailman ensimmäinen salibandyseura Sala IBK perustettiin vuonna 1979. Seuraavana vuonna pelattiin ensimmäinen kerran Ruotsin mestaruudesta. Marraskuussa 1981 perustettiin Ruotsin salibandyliitto (ruots. Svenska Innebandyförbundet) ja pelin viralliseksi nimeksi päätettiin innebandy.

Vuoden 1985 huhtikuussa Sveitsi perusti oman lajiliittonsa. Suomen salibandyliitto perustettiin saman vuoden syyskuussa. Suomen lajiliiton perusti kolme seuraa, joissa oli yhteensä 45 rekisteröityä pelaajaa. Suomen maajoukkue pelasi ensimmäisen maaottelun 28.9.1985. Ruotsi voitti tuossa pelissä Suomen 13-1. Kansainvälinen Salibandyliitto IFF perustettiin vuonna 1986 Huskvarnassa. Kansainvälisen Salibandyliiton (International Floorball Federation eli IFF) perustivat Ruotsin, Suomen ja Sveitsin lajiliitot. Suomessa miesten SM-sarjan ensimmäinen sarjakausi pelattiin 1986-87. Kaudesta 1994-95 lähtien sarjasta on käytetty nimeä Salibandyliiga. Naisten SM-sarjan ensimmäinen sarjakausi pelattiin 1988-89. Kaudesta 2000-01 lähtien sarjasta on käytetty nimeä naisten Salibandyliiga.

Vuonna 1988 IFF hyväksyi ensimmäisen kerran kansainväliset säännöt salibandylle. Seuraavana vuonna pelattiin ensimmäinen televisioitu ottelu. Ruotsin kansallisella tv-kanavalla näytetyssä ottelussa isäntämaa voitti Suomen 10-2. Vuonna 1993 pelattiin ensimmäinen naisten maaottelu. Tuossa ottelussa Ruotsi voitti Norjan 6-0.

Ensimmäinen salibandyn arvoturnaus eli EM-kilpailut pelattiin Helsingissä vuonna 1994. Turnauksen voitti Ruotsi, Suomi sai hopeaa ja Sveitsi vei pronssimitalit. Naisten turnaus pidettiin ensimmäisen kerran vuotta myöhemmin. Ruotsi vei kullan, Norja hopean ja Suomi sai pronssia. EM-kilpailuja järjestettiin vain vuosina 1994 ja 1995.

Vuodesta 1996 lähtien on pelattu miesten ja vuodesta 1997 lähtien naisten MM-kilpailuja kahden vuoden välein. Ensimmäisen MM-kullan voitti Ruotsi sekä miehissä että naisissa. Suomi on voittanut miesten maailmanmestaruuden vuosina 2008, 2010 ja 2016. Ruotsi on vienyt kaikki kahdeksan muuta mestaruutta. Mitalikolmikkoon kaikissa miesten MM-turnauksissa on Suomen ja Ruotsin lisäksi onnistunut tunkemaan itsensä vain Norja, Sveitsi ja Tšekki. Naisissa Suomi on voittanut maailmanmestaruuden vuosina 1999 ja 2001. Ruotsi on vienyt kahdeksan mestaruutta ja Sveitsi yhden. Tuon kolmikon lisäksi palkintopallille on muutaman kerran päässeet Norja ja Tšekki maistelemaan pronssisia mitaleita. Poikien U-19 pelatuista kahdeksasta mestaruudesta on Ruotsi vienyt viisi ja Suomi kolme (vuosina 2003, 2011 ja 2015). Pojissa mitallisisjoille on onnistunut tunkemaan lisäksi vain Sveitsi ja Tšekki. Tyttöjen U-19 otelluista seitsemästä mestaruudesta on viisi mennyt Ruotsiin ja Suomi (vuonna 2012) sekä Sveitsi ovat saanet yhden mestaruuden. Tšekki on onnistunut tunkemaan itsensä kaksi kertaa pronssimitaleille.