Mitä salibandy on?

Salibandy on monelle tutusta sählystä kehitetty sisätiloissa pelattava kilpa- ja harrasteurheilumuoto. Eroavaisuuksia sählyyn kuitenkin löytyy, vaikka pelivälineet ja -idea molemmissa lajeissa ovat pitkälti samat.

Salibandyssa kentällä on yhdestä joukkueesta samanaikaisesti viisi kenttäpelaajaa ja maalivahti. Joukkueeseen kuuluu tavallisimmin 15-20 pelaajaa. Salibandykentän koko on 40 x 20 metriä, jota ympäröi 50 cm:n korkuinen kaukalo. Pelialusta on tavallisimmin synteettistä materiaalia (esim. muovimatto ja massa) tai parkettia (puu).

Kenttäpelaajat käyttävät n. puolivartalon mittaisia, Kansainvälisen salibandyliiton hyväksymiä mailoja, jotka on valmistettu lasi- tai hiilikuitusekoitteista. Lavan käyryys saa olla korkeintaan 30 milliä. Maalivahdilla ei ole mailaa. Pallo on muovinen, painoltaan 23 grammaa ja läpimitaltaan 72 millimetriä. Lisäksi pallossa on oltava 26 reikää. Palloa pelataan 115 x 160 cm:n kokoisiin maaleihin. Ottelun kulkua valvoo kaksi erotuomaria.

Varsinaiset taklaukset on salibandyssa kielletty, mutta vartalokontakti on sallittu. Mailaa ei saa käyttää muuhun kuin pallon pelaamiseen. Rikkeistä vihelletään joko vapaalyönti tai jäähy, joka rikkeen laadusta riippuen voi olla 2:n, 5:n tai 10:n minuutin mittainen. Myös rangaistuslaukaus on mahdollinen.

Pelaajavaihtoja saa suorittaa joko “lennosta” tai pelikatkon aikana, paitsiosääntöä ei salibandyssa ole. Ottelun kesto on miesten ja naisten ylimmillä sarjatasoilla 3 x 20 minuuttia tehokasta peliaikaa (peliaika pysähtyy katkoista). Alemmilla sarjaportailla sekä junioreiden otteluissa peliaika on 3 x 15 minuuttia tai 2 x 15 minuuttia.

Salibandy Suomessa

Salibandyn harrastusta ja kehitystä edistää ja valvoo Suomen Salibandyliitto. Sillä on noin 868 jäsenseuraa (vuonna 2015), 57 400 lisenssipelaajaa (vuonna 2016), joista Susilaisia yli 300 ja noin 2 930 (kaudella 2015-2016) joukkuetta. Salibandy on Suomen kolmanneksi suosituin palloilulaji rekisteröityjen pelaajien mukaan mitattuna jalkapallon ja jääkiekon jälkeen. Maantieteellisesti salibandya pelataan ympäri Suomea.

Suomen korkein sarjataso niin naisilla kuin miehilläkin on Salibandyliiga. Miehet pelaavat Salibandyliigan lisäksi kuudella eri divisioonatasolla. Susien Edustusjoukkue pelaa II-divisioonassa. Naiset pelaavat valtakunnallisesti Salibandyliigaa sekä 1. – 4. divisioonaa. Susilla ei ole tällä hetkellä naisten Edustusjoukkuetta. Junioritoimintaa on A-junioreista G-junioreihin.  A-junioreista C-junioreiden nuorempaan ikäluokkaan asti pelataan SM-mitaleista.
Sudet Salibandyn joukkueita pelaa eri kilpasarjoissa kaudella 2017-2018 yhteensä 15. Lisäksi Susilla on kilpailutoiminnan ulkopuolella toimivat 2002-2004 ja 2005-2007 syntyneiden tyttöjen sekä poikien yhteiset harrasteryhmät, 2008-2010 syntyneiden tyttöjen harrasteryhmä, nappulasäbäryhmät 2011 ja 2012 -syntyneille tytöille ja pojille, iltapäivän salibandykerhot 2008-2010 syntyneille tytöille sekä pojille ja naisten sekä miesten kuntosählyryhmät.

Kansainvälisellä tasolla Suomea edustavat miesten, naisten, alle 19-vuotiaiden poikien ja tyttöjen maajoukkueet.

Myös salibandyn ja sählyn harrasteliikunta on voimakasta. Suomen Gallupin SLU:lle tekemän viimeisimmän Suuren Liikuntatutkimuksen mukaan salibandyn ja sählyn harrastajia on maassamme 354 000. Palloilulajeista ainoastaan jalkapallolla on Suomessa enemmän harrastajia.

Merkittävä osa harrastajista pelaa työpaikka-, koulu- ja harrastesarjoissa.

Salibandy kansainvälisesti

Kansainvälisessä Salibandyliitossa on 60 jäsenmaata, joista uusimpana Ugandan salibandyliitto maaliskuussa 2016. Lisäksi Aasialla ja Oseanialla on oma yhteinen liittonsa nimeltään Asia and Oceania Floorball Confederation (AOFC), johon kuuluu yhdeksän Kansainvälisen Salibandyliiton jäsenjärjestöä. Merkittävimpiä kansallisia liigoja ovat Ruotsin miesten Svenska Superligan ja naisten Elitserien, Suomen Salibandyliiga ja Sveitsin Nationalliga A

Kilpailut ja turnaukset

Salibandyn maailmanmestaruuskilpailut järjestetään joka toinen vuosi siten, että miehet pelaavat parillisina ja naiset parittomina vuosina. Miehet pelasivat ensimmäisen kerran maailmanmestaruudesta vuonna 1996 ja naiset 1997. Myös alle 19-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut järjestetään joka toinen vuosi − pojat pelaavat naisten kanssa parittomina vuosina ja tytöt miesten kanssa parillisina vuosina. Euroopan-mestaruudesta on salibandyssä kilpailtu kahdesti: vuosina 1994 ja 1995.

Seurajoukkuetasolla Euroopan eri maiden mestarijoukkueet osallistuvat vuosittain pelattavaan Champions Cupiin, joka aiemmin tunnettiin myös nimellä Salibandyn Euroopan Cup. Ensimmäisen kerran seurajoukkueiden Euroopan-mestaruudesta pelattiin vuonna 1993. Ensimmäisen seurajoukkueiden mestaruuden Suomeen toi Tapanilan Erä III naiset. Miehissä ensimmäinen oli HIFK.

Kansallisella tasolla seurajoukkueet pelaavat vuosittain myös Suomen Cupia, joka tunnetaan pääsponsorinsa mukaan myös Teho Cupina. Siihen voivat osallistua kaikki joukkueet tasosta riippumatta. Ensimmäinen Suomen Cup järjestettiin kaudella 1988–1989.

Valitse välineet oikein!

Mikään ei tapa harrastusintoa tehokkaammin kuin vääränlaiset välineet!

Junioripelaajan tärkeimpiä varusteita ovat maila, suojalasit ja sisäpelikengät .

Huom! Salibandymailalla ja suojalaseilla pitää olla IFF:n hyväksyntä.

 

 

Maila

 

Salibandymaila on pelaajan tärkein varuste ja oikeanlainen maila tekee pelaamisesta tehokkaampaa ja hauskempaa. Salibandymailan valintaan liittyviä ominaisuuksia ovat varren pituus, varren jäykkyys, salibandymailan paino sekä lavan kovuus. Lisäksi mailan valintaan vaikuttaa pelaajan kätisyys eli pelataanko oikea vai vasen käsi alhaalla. Jos pelataan oikea käsi alhaalla, niin mailan kätisyys on ”right” ja vastaavasti vasen käsi alhaalla pelaava tarvitsee kätisyydeltään ”left” mailan.

1) Mailan on oltava IFF:n hyväksymä ja merkitsemä.
Varren kaikenlainen muunlainen käsitteleminen kuin lyhentäminen on kielletty. Vartta voi teipata aloitusmerkin yläpuolelta, mutta tun­nistus- ja hyväksymismerkintöjä ei saa peittää. 

2) Lapa ei saa olla teräväreunainen ja sen käyryys saa olla kor­keintaan 30 mm.
Lavan kaikenlainen muunlainen käsitteleminen paitsi taivuttaminen on kielletty. Lavan käyryys mitataan lavan sisäpuolen korkeimmasta kohdasta mailan maatessa tasaisella alustalla. Lavan vaihtaminen on sallittu, mikäli lapa on hyväksytty varren kanssa ja on samaa tuo­temerkkiä, mutta uutta lapaa ei saa heikentää. Lavan ja varren liitos­kohdan teippaaminen on sallittu, mutta korkeintaan 10 mm lavan näkyvästä osasta saa olla peitettynä.

Salibandymailan pituuden valinta

Salibandymailan pituus riippuu ensisijaisesti pelaajan pituudesta. Kokeneemmilla pelaajilla mailan pituuden valintaan vaikuttavat enemmän myös henkilökohtaiset mieltymykset ja pelityyli.  Hyvä yleisneuvo salibandymailan pituuden valintaan on, että maila saisi yltää pelaajan navan korkeudelle tai muutaman sentin tästä yli. Mikäli et pääse kauppaan mittaamaan mailan pituutta niin voit käyttää alla olevaa taulukkoa mailan valinnan apuna.

Vartalon pituus cm: Mailan pituus cm:
 110-125  67
 125-130  72
 130-135  77
 135-150  82 
 150-160  87
 160-170  92
 170-180  96
 180-190  100
 190+  103

Salibandymailan varren jäykkyys

Salibandymailan varren jäykkyys ilmoitetaan yleensä englanninkielisellä termillä ”flex”. Mailan varren jäykkyys kuvaa sitä kuinka paljon mailan varsi taipuu laukaisuissa. Suurempi flex luku tarkoittaa, että varsi taipuu enemmän. Aloittelijan ja nuoren pelaajan kannattaa valita mailakseen taipuisa maila (flex 30-36mm). Kokeneemmat ja vanhemmat pelaajat voivat hyötyä keskijäykästä mailasta (flex 26-29mm). Jäykät mailat (flex 23-25mm) ovat tarkoitettu fyysisesti vahvoille pelaajille. Tärkeintä on aina valita mailan jäykkyys siten, että omat voimat riittävät saamaan mailan varren taipumaan laukaistaessa.

  • Taipuisat mailat (flex 30–36 mm)
  • Keskijäykät mailat (flex 26–29 mm)
  • Jäykät mailat (flex 23–25 mm)

Salibandymailan paino

Salibandymailan paino ei nykyään ole kovin merkittävä tekijä sillä käytännössä kaikki kunnolliset mailat ovat riittävän kevyitä. Jos henkilökohtaiset mieltymykset haluavat erittäin kevyen mailan, niin siinä tapauksessa mailan painoa kannattaa tutkia hankintatilanteessa.

Salibandymailan lavan kovuus (flex)

Salibandymailoihin on tarjolla suuri valikoima erilaisia lapoja ja lavan vaihtaminen mailaan on erittäin helppoa. Lavat jaetaan kovuuden perusteella kolmeen luokkaan pehmeät (soft), normaalit (medium) ja kovat (hard). Pehmeämpi lapa antaa helpomman ja tarkemman kontrollin palloon. Kovemmalla lavalla voidaan saada aikaan kovempi laukaus.

Salibandymailan lavan käyryys

Salibandymailan lavan käyryys vaikuttaa erittäin paljon pallokontrolliin. Sääntöjen mukaan lavan käyryys saa olla enintään 30mm ja tämä kannattaa ottaa huomioon erityisesti jos lähtee itse käyristämään lapaa. Käyremmällä ja enemmän muotoillulla lavalla on helpompi harhautella sekä kuljettaa palloa. Suoremmalla lavalla on helpompi antaa pitkiä ja tarkkoja syöttöjä. Yleensä hyökkääjät käyttävät enemmän käyristettyjä lapoja ja puolustajat hieman suorempia, mutta tähän vaikuttavat eniten oma pelitapa ja mieltymykset.

 

                 Mailoja voi hankkia hyvin varustetuista tavarataloista ja urheiluliikkeistä mm. Sudet Salibandyn yhteistyökumppanilta Intersport Kouvolasta.

 

 

Valitse välineet oikein!

Mikään ei tapa harrastusintoa tehokkaammin kuin vääränlaiset välineet!

Junioripelaajan tärkeimpiä varusteita ovat maila, suojalasit ja sisäpelikengät .

Huom! Salibandymailalla ja suojalaseilla pitää olla IFF:n hyväksyntä.

 

,

 

 

Suojalasit

Suojalasit ovat paras ja käytännössä ainoa tapa suojautua mustilta silmiltä ja vakavammilta silmävammoilta. Lasien hankinnassa tärkeintä on istuvuus: lasien tulee tuntua hyvältä ja pysyä paikoillaan. Kaikille junioripelaajille, jotka ovat syntyneet 1.1.1999 tai myöhemmin on voimassa suojalasipakko sen kauden loppuun asti, jolloin junioripelaaja täyttää 18-vuotta. Salibandyliitto suosittelee suojalasien käyttöä kaikille pelaajille!

 

 

                 Suojalaseja voi hankkia hyvin varustetuista tavarataloista ja urheiluliikkeistä mm. Sudet Salibandyn yhteistyökumppanilta Intersport Kouvolasta.

 

 

 

Sisäpelikengät

Hyvä kenkä on istuva, mukavan tuntuinen ja oikean kokoinen. Kiertojäykkyys, tuet, iskunvaimennus ja varren korkeus sekä pohjan pito ovat asianmukaiset. Sen päällinen ja pohja kestävät kovaa kulutusta. Sisäpelikengät on tehty normaalille askellukselle, joten mahdollisista askellus virheistä kannattaa keskustella ammattilaisen kanssa. Huom! Älä osta liian isoja kenkiä. Iskunvaimennus ja pohjan pito kuluvat käytössä, joten kengät ovat hyvä uusia kerran vuodessa.

 

 

 

 

 

 

 

Pelaajien asusteet

1) Kaikkien kenttäpelaajien on käytettävä peliasua, johon kuu­luvat paita, lyhyet housut ja polvisukat.
Naiset saavat käyttää lyhyitä hameita tai mekkoja (paita ja hame yhdestä kappaleesta) lyhyiden housujen sijaan. Kaikilla joukkueen kenttäpelaajilla on oltava täysin yhtenäinen peliasu. Joukkueen pe­liasu saa olla minkä värinen tahansa, mutta paidat eivät saa olla har­maita. Mikäli erotuomarien mielestä joukkueiden peliasut eivät erotu riittävän hyvin toisistaan, on vierasjoukkue velvollinen vaihtamaan. Sukat on vedettävä polviin, ja niiden on väritykseltään sovittava pai­tojen ja housujen väriin. Sarjajärjestäjä voi päättää, että joukkueilla on oltava toisistaan erottuvat sukat.

2) Maalivahtien on käytettävä paitaa ja pitkiä housuja.

3) Kaikkien paitojen tulee olla numeroituja.
Joukkueen paitojen tulee olla numeroitu selvästi luettavin arabialaisin kokonaisnumeroin selässä ja paidan etuosassa. Selkäpuolen nume­roiden vähimmäiskorkeus on 200 mm ja etupuolen 70 mm. Paidoissa saa olla mikä tahansa numero 1 ja 99 välillä, mutta numero yksi ei ole sallittu kenttäpelaajille. Mikäli väärin numeroitu pelaaja osallistuu otteluun, ottelun pöytäkirja on korjattava, ja rikkomus on ilmoitettava kilpailun järjestäjälle. 

4) Kaikkien pelaajien on käytettävä kenkiä.
Kenkien on oltava sisäurheiluun tarkoitettuja. Sukat eivät saa olla kenkien päällä. Mikäli pelaajalta putoaa toinen tai molemmat kengät pelin aika­na, hän saa jatkaa peliä seuraavaan pelikatkoon saakka

Henkilökohtaiset varusteet

1) Pelaaja ei saa käyttää varusteita, jotka saattavat aiheuttaa loukkaantumisia.
Tämä koskee suojaavia ja lääketieteellisiä varusteita, suojalaseja sekä muita esineitä kuten kelloja, korvakoruja ja vastaavia. Erotuomarit päättävät siitä, onko joku varuste vaarallinen. Kaikkien suojavarustei­den on oltava vaatteiden alla, mikäli tämä on mahdollista. Päähinei­den käyttö on kielletty. Joustavien ja solmuttomien otsa- tai hikinau­hojen käyttö on kuitenkin sallittu. Kaikenlaisten pitkien lämpöhousujen käyttö on kenttäpelaajille kielletty. Poikkeukset hyväksyy vain kilpailun järjestäjä kirjallisesta anomuksesta.

Kapteenin erityisvarusteet
1) Joukkueen kapteenilla on oltava hihanauha. Hihanauhaa on pidettävä käsivarressa ja sen on oltava selvästi erot­tuva. Teipin käyttö on kielletty.

 

 

 

 

 

 

 

 

Maalivahdin erityisvarusteet

1) Maalivahti ei saa käyttää mailaa.

2) Maalivahdin on käytettävä kasvosuojusta, mikä on IFF:n ma­teriaalisääntöjen kanssa yhtäpitävä ja merkitty sen mukaisesti (koskee kaukalossa olevaa maalivahtia pelin ollessa käynnissä).

 

 

                                                                        Kaikenlainen kasvosuojuksen käsittely, lukuun ottamatta sen maalaamista, on kielletty.

 

 

 

3) Maalivahti saa käyttää suojavarusteita, mutta suojavarusteis­sa ei saa olla osia joiden tarkoitus on peittää maalia.
Kypärä ja ohuet hanskat ovat sallittuja. Kaikenlaisten kiinnitys- ja kit­ka-aineiden käyttö on kielletty. Mitään esineitä ei saa pitää maalin sisällä tai sen päällä. Maalivahti ei saa käyttää minkäänlaisia suoja­varusteita, jotka peittävät enemmän kuin maalivahdin vartalo, esi­merkiksi olkatoppauksia. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut maalivahdinvarusteet

 

 

 

 

 

 

Susien salibandyjaosto, Kouvolan Intersport ja Fat Pipe mailoja ja tekstiilejä valmistava Power Stick Oy ovat solmineet kolmen vuoden yhteistyösopimuksen.

Sopimuksen myötä Susien Salibandyjoukkueet siirtyvät käyttämään
Fat Pipe -merkkisiä tekstiilejä viimeistään kaudella 2017-2018.

 

 

 

 

 

 

 

Sudet Salibandy joukkueiden viralliset seuravaatteet:

 

Tähän osioon on koottu ovat viralliset Sudet Salibandyn Fat Pipe seuravaatteet. Sudet Salibandyn logon saa painaa vain näihin tekstiileihin.

 

 

PELIASU

 

1. Pelipaita (Fat Pipe kuvasto nimike: Player’s t-shirt)

 

Kotipelipaita (ykköspaita) punainen (red-05)                                                                         Vieraspelipaita (kakkospaita) musta (black-01)

 

 

2. Pelishortsit (Fat Pipe kuvasto nimike: Player’s shorts) ja pelisukat (Fat Pipe kuvasto nimike: Player’s socks)

 

 

 

 

Pelishortsit mustat (black-01)                                                                                                           Pelisukat mustat (black-01)

 

 

3. Maalivahdin paita (Fat Pipe kuvasto nimike: GK-shirt ja GK-shirt for junior)

 

 

Maalivahdin paita harmaa (grey-02)                                                                                     Maalivahdin paita juniori harmaa (grey-02)

 

 

 

MUUT SEURAVAATTEET

 

1. Lämmittelypaita (Fat Pipe kuvasto nimike: Javier warming up shirt) ja harjoituspaita (Fat Pipe kuvasto nimike: Bay training t-shirt)

 

 

Lämmittelypaita musta (black-01)                                                                                                 Harjoituspaita punainen (red-05)

 

 

2. Valmentajien ja toimihenkilöiden paita (Fat Pipe kuvasto nimike: Rene polo t-shirt)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

valmentajien ja toimihenkilöiden paita musta ((black-01)

 

3. Verkkaritakki (Fat Pipe kuvasto nimike: Jetty track jacket), verkkarihousut ( (Fat Pipe kuvasto nimike: Owen – Track pants) ja huppari ((Fat Pipe kuvasto nimike: Jaxon hooded sweat shirt)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Verkkaritakki musta (black-01)               Verkkarihousut musta ((black-01)         Huppari musta ((black-01)

 

4. Tuulipuku (Fat Pipe kuvasto nimike: Nooa – lined suit)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuulipuku musta (black-01)

 

 

5. Toppatakki Duke – Padded jacket

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toppatakki musta (black-01)

 

 

 

Huomioitavaa asioita yhteistyösopimuksesta:

 

  1. Yhteistyösopimuksen mukaisesti kauden 2017-2018 alusta alkaen kaikki joukkueet pelaavat Fat Pipe-peliasuissa ja kaikki joukkueiden/seuran pelaamiseen liittyvät vaateostokset ovat Fat Pipe-merkkisiä.

 

  1. Sopimus ei vaadi pelaajia pelaamaan Fat Pipe mailoilla eikä maalivahteja käyttämään Fat Pipen varusteita paitaa lukuun ottamatta. Sudet Salibandy suosittelee kuitenkin myös näiden osalta Fat Pipe tuotteiden hankkimista varusteiden uusimisen ollessa ajankohtainen.

 

  1. Kaikissa painatuksissa tulee käyttää Sudet Salibandyn uutta virallista logoa!

Pelipassit

Salibandyliiton passit

Kauden 2018-2019 pelipassien myynti on alkanut! Passit ostetaan osoitteestawww.suomisport.fi

Pääset myyntipalveluun myös salibandy.fi sivuston kautta.

Tarkempi passi-info on koottu passit -alasivulle.

 

Passit

Pelipassien myynti kaudelle 2018-2019 on alkanut 1.8.2018 osoitteestawww.suomisport.fi

Tältä sivulta löydät tärkeää tietoa kaikista kauden 2018-19 pelipasseista, oikealta sivupalkista löydät linkin passien ostoonkysymyksiä ja vastauksia sekä tietoa urheiluvakuutuksesta ja passeista.

Pelipassit ja hinnat kaudelle 2018-2019


Lisensseistä pelipasseiksi

Aiemmin Salibandyliiton alaisissa sarjoissa pelaamiseen on oikeuttanut eri tasoinen lisenssi. 1.8.2018 alkaen pelipassit korvaavat lisenssit. Käytännössä tällä ei ole vaikutuksia passien ostamiseen tai hintoihin, vain nimi muuttuu.

Pelipasseihin tuleviin muutoksiin perehdyt nopeasti yllä olevan linkitetyn taulukon avulla.

Salibandyliiton yhteistyökumppani urheiluvakuuttamisessa on OP Vakuutus Oy. Kaikkia Salibandyliiton passeja voi ostaa OP:n Sporttiturva-vakuutuksen kanssa tai ilman sitä.

Huomioitavaa kaudella 2018-2019:

  • 1.1.2007 ja myöhemmin syntyneiden vakuutuksellinen Kisapassi kattaa myös muissa lajeissa sattuneet vahingot
  • Hoitokorvauksen maksimi pysyy samana kuin kaudella 2017-2018 (15 000 euroa)
  • 1.1.2007 ja myöhemmin syntyneillä ei ole omavastuuta
  • Ennen 1.1.2007 syntyneillä omavastuu 100€ kaikissa lisenssiluokissa
  • Oikeus korvaukseen syntyy, kun älkillisen tapahtuman aiheuttamasta ruumiinvammasta aiheutuu tutkimus-tai hoitokuluja. Tapaturmaan ei tarvitse liittyä enää ulkoista tekijää. Korvaavuuden piiriin kuuluvat voimanponnistuksen ja liikkeen välittömästi aiheuttamat lihaksen tai jänteen venähdysvammat ja niihin hoitokuluina magneettitutkimus sekä mahdolliset leikkaustoimenpiteet
  • Korvataan ortopediset tuet ja sidokset
  • Hammasvammoissa ei enimmäiskorvausaikaa

Tutustuthan tarkemmin Sporttiturvan tuoteselosteeseen.

Salibandya seuroissa harrastaville, esim. kerhoissa, suositellaan harrastetoimintaan suunnattuja vakuutuksellisia passeja: Pistemestaripassia, Korttelipassia ja Kerhopassia. Kerhopassi koskee seurojen kerhoja, salibandy-/ sählykouluja kerhomaailman turnauksia, ja on tarkoitettu 2001 ja myöhemmin syntyneille harrastajille. Pistemestaripassi on tarkoitettu vuonna 2000 ja aikaisemmin syntyneille harrastajille.

Ikämiehet ja -naiset pelaavat Seniorisarjapassilla. Valmentajapassi sisältää käyttöoikeuden Salibandyliiton valmentajafooruumiin ja harjoite- ja ideapankkiin (lue lisää uutisesta) ja toimihenkilöpassi käyttöoikeuden Salibandyliiton verkkokoulutusaineistoihin ja toimihenkilöfoorumiin. Erotuomareille ja pelinohjaajille on tarjolla oma erotuomaripassi.

RYHMÄVAKUUTUKSET Salibandyn ryhmäpassi

Aikuisten ryhmäpasseja ja junioreiden ryhmäpasseja voivat hankkia Salibandyliiton jäsenseurat tai Salibandyliiton kanssa sopimuksellista yhteistyötä tekevät sarjajärjestäjät. Ryhmävakuutukset ostetaan osoitteessa www.suomisport.fi, seurakäyttäjätunnuksia käyttäen. Myös ryhmien nimilistat ylläpidetään suomisportissa seurakäyttäjätunnuksella.
HUOM! Seuralla on vastuu huolehtia siitä, että kaikilta ryhmäpassiin liitettäviltä henkilöiltä/huoltajalta on pyydetty suostumus siihen, että seura luovuttaa tarvittavat henkilötiedot Salibandyliiton ryhmäpassirekisteriin Suomisportiin, sekä tapaturman/äkillisen tapahtuman sattuessa myös vakuutusyhtiölle.
Salibandyliitto suosittelee suostumuksen pyytämistä ilmoittautumisen yhteydessä minkä tahansa seuran käyttämän sähköisen järjestelmän kautta.

  • Aikuisten ryhmäpassi on tarkoitettu 2000 ja aikaisemmin syntyneille. Ryhmäpassi on tarkoitettu seuroille, jotka järjestävät aikuisten harrastetoimintaa ja muille sarjajärjestäjille, joiden kanssa liitolla on sopimuksellinen yhteistyö mm. hallisarjat. Passin pelaajien lukumäärä on joukkueessa rajoitettu 20 pelaajaan, hinta 160 €.
  • Junioreiden ryhmäpassi on tarkoitettu 2001 ja myöhemmin syntyneille. Ryhmäpassi on tarkoitettu salibandyseurojen kerho-, salibandy/sählykouluryhmille tmv., seurojen järjestämiä kerhoturnauksia varten tulee hankkia oma ryhmäpassi/osallistuva joukkue. Passin pelaajien lukumäärä on joukkueessa rajoitettu 30 pelaajaan, hinta 110 €.

Huom! Ryhmäpassi ei ole voimassa kortteliliigassa tai muissa Salibandyliiton järjestämissä sarjoissa ja G-junioreiden Kerhomaailman turnauksissa.

Vahingon sattuessa ryhmävakuutuksen alaisessa toiminnassa tee Pohjolaan normaali vahinkoilmoitus. Tapaturmaa kuvailtaessa on mainittava seura/yritys, jonka toiminnassa tapaturma sattui.

Salibandyn ryhmäpassin tuoteseloste löytyy täältä.

Toimintaohjeet seuralle löytyvät täältä.

SALIBANDYN KILPAPELAAMINEN

Jokaisen Salibandyliiton järjestämiin kilpailuihin/turnauksiin osallistuvan pelaajan tulee hankkia pelaamiseen oikeuttava passi ennen ensimmäistä otteluaan. Erotuomareiden tulee hankkia joko pelaamiseen oikeuttava passi tai erotuomaripassi ja valmentajien valmentajapassi (kilpailupassi käy myös).

Kilpailupassi ja pääsarjapassi

Kilpailupassi on tarkoitettu vuonna 2000 ja aikaisemmin syntyneille, jotka osallistuvat liiton viralliseen kilpailutoimintaan. Miehissä tämä tarkoittaa sarjatasoja 2.-6.-divisioonat, naisissa 1.-4.-divisioonat sekä yli 18-vuotiaita A-junioreita. Kilpailupassilla voi pelata myös seniorisarjoissa (M35 – M60 ja N30 – N35 jne.). Kilpailupassi on mahdollista valita ilman vakuutusta tai Pohjolan Sporttiturva – vakuutuksen kanssa, jossa on 15.000 € hoitokatto. Kilpailupassin hinta sisältäen OP Vakuutuksen Sporttiturvan on 203€, ilman vakuutusta 38€.

Pääsarjapassi on tarkoitettu vuonna 2000 ja aikaisemmin syntyneille naisten ja miesten salibandyliigojen sekä miesten 1.divarin pelaajille. Pääsarjapassilla ei voi pelata seniorisarjoissa. Pääsarjapassin voi valita ilman vakuutusta tai OP:n Sporttiturva-vakuutuksella, jossa on 15 000 € hoitokatto. Pääsarjapassin hinta sisältäen OP Vakuutuksen Sporttiturvan on 346€, ilman vakuutusta 47€.

Huom! Kaudesta 2017-2018 alkaen vakuutuksettoman pääsarjapassin hankkijoiden ei ole tarvinnut toimittaa todistusta voimassaolevasta urheiluvakuutuksesta liitolle ennen ensimmäistä otteluaan. Tarkat vakuutustiedot tulee antaa pelaamiseen oikeuttavan passin oston yhteydessä (vakuutusyhtiö ja vakuutusnumero).

Kisapassi linkittyy Kisamaailma-pelimuotoon ja on tarkoitettu 2007 ja myöhemmin syntyneille E-F junioreille. Kisapassin vakuutus on voimassa myös muiden lajien kilpailuissa. Pelipassi linkittyy D-junioreiden Pelimaailmaan, ja on tarkoitettu vuosina 2001-2006 syntyneille D-A-junioreille. Vuosina 2005-1998 syntyneet (A-C-ikäiset) juniori-ikäiset saavat pelata syntymävuotensa mukaisella passilla myös naisten ja miesten salibandyliigoissa ja miesten divarissa ja muissa liiton sarjoissa. Kisapassin hinta sisältäen OP Vakuutuksen Sporttiturvan on 63€, ilman vakuutusta 38€. Pelipassin hinta sisältäen OP Vakuutuksen Sporttiturvan on 134€, ilman vakuutusta 38€.

Seniorisarjapassi on tarkoitettu seniorisarjoihin (M35 – M60 ja N30 – N35 jne.), kun seniorisarja on ainoa pelattava sarja. Seniorisarjapassin hinta sisältäen OP Vakuutuksen Sporttiturvan on 86€, ilman vakuutusta 26€.

Huom! Try-out -vakuutuksen myynti on lopetettu vähäisen kysynnän vuoksi!

Erotuomarit, toimitsijat ja joukkueiden taustaorganisaatio

Toimihenkilöpassi on tarkoitettu joukkueenjohtajille, ottelutoimitsijoille ja muille joukkueiden toimihenkilöille, jotka eivät harrasta kilpapelaamista. Toimihenkilöpassin hinta sisältäen OP Vakuutuksen Sporttiturvan on 18 €, ilman vakuutusta 9€.

Erotuomaripassi on erotuomareille tarkoitettu oma passi. Erotuomarilla tulee olla joko kilpailuun oikeuttava passi tai erotuomaripassi toimiakseen erotuomarina. Erotuomaripassi hinta sisältäen OP Vakuutuksen Sporttiturvan on 38€, ilman vakuutusta 26€.

Valmentajapassi sisältää käyttöoikeuden Salibandyliiton valmentajafooruumiin ja harjoite- ja ideapankkiin. Pöytäkirjaan merkityillä valmentajilla tulee olla kilpa- tai valmentajapassi miesten salibandyliigassa, I ja II divisioonassa sekä naisten salibandyliigassa ja I divisioonassa ja A-E – junioreiden sarjoissa. Valmentajapassin hinta sisältäen OP Vakuutuksen Sporttiturvan on 49€, ilman vakuutusta 26€.

SALIBANDYN HARRASTAMINEN

Pistemestaripassi on tarkoitettu vuonna 2000 ja aikaisemmin syntyneille, jolla voi osallistua esim. Pistemestari-turnauksiin, katusählyyn ja ym. harrastetapahtumiin. Pistemestaripassin hinta sisältäen OP Vakuutuksen Sporttiturvan on 11€, ilman vakuutusta 5€.

Korttelipassi on tarkoitettu vuonna 2003 tai myöhemmin syntyneille, jotka osallistuvat ainoastaan Salibandyliiton organisoimaan Kortteliliigaan. Kerhopassi on tarkoitettu vuonna 2001 tai myöhemmin syntyneille sählyn ja salibandyn harrastajille ja G-junioreiden Kerhomaailma -turnausten ikäluokalle. Molemmat on mahdollista valita ilman vakuutusta tai OP:n Sporttiturva –vakuutuksen kanssa. Korttelipassin hinta sisältäen OP Vakuutuksen Sporttiturvan on 28€, ilman vakuutusta 22€. Kerhopassin hinta sisältäen OP Vakuutuksen Sporttiturvan on 11€, ilman vakuutusta 5€.

>> Siirry tästä passin ostoon.

 

Osta passi

Kauden 2018-19 pelaamiseen oikeuttavat passit ostetaan 1.8. alkaen osoitteestawww.suomisport.fi

Kauden 2017-2018 lisenssimyynti päättyi heinäkuussa.

Salibandyliiton kilpailutoimintaan (Salibandyliigat, divisioonat, A-G -junioreiden sarjat, seniorisarjat, Suomen Cup) osallistuminen edellyttää pelaajapassin maksamista. Erotuomareiden tulee hankkia erotuomaripassi tai pelaajapassi ja valmentajien valmentajapassi tai pelaajapassi.

Passin voi ottaa joko urheiluvakuutuksen kanssa tai ilman. Vakuutus on pakollinen juniori-ikäisille sekä pääsarjoissa pelaaville (HUOM! Tulee osoittaa passia lunastettaessa!). Mikäli otat pelkän passin ilman vakuutusta, suosittelemme joka tapauksessa hankkimaan urheilun kattavan vakuutusturvan. Kaudella 2018-2019 1.1.2007 ja myöhemmin syntyneiden vakuutuksellinen Kisapassi kattaa myös muissa lajeissa tapahtuneet vahingot, ilman omavastuuta.

Huomaa, että kaikki yleiset vapaa-ajan- tai tapaturmavakuutukset eivät korvaa salibandyn kilpailutoiminnassa tapahtuvia vahinkoja!

Apua ongelmatilanteissa:
Salibandyliiton puhelinpalvelu päivystää ma-pe klo 9.30-16 numerossa 0400-529017. Kiireettömät yhteydenotot sähköpostilla asiakaspalvelu@salibandy.fi tai Salibandyliiton Facebookissa yksityisviestillä.

 

Passin näyttäminen ottelutapahtumissa

Kaudella 2018-2019 kaikki pelaamiseen oikeuttavan passin lunastaneet saavat Suomisport-profiiliinsa merkinnän passin voimassaolosta. Passimerkintä aktivoituu heti maksun jälkeen ja toimii todistuksena passin maksusta.

Näin saat passin näkyviin ottelutapahtumassa:

  1. Kirjaudu Suomisport-profiiliisi matkapuhelimen nettiselaimella. Kirjautuminen tapahtuu antamalla oma puhelinnumero  ja siihen toimitettava kertakäyttösalasana. Alaikäisten pelaajien vanhemmat voivat lisätä lastensa profiilit omaansa. Passimerkintä löytyy profiilista mikäli maksu on suoritettu oikein.
  2. Lataa Android tai iOS käyttöjärjestelmällä varustettuun matkapuhelimeen erillinen Suomisport-mobiilisovellus (saatavilla Play kaupasta ja App Storesta hakusanalla “Suomisport”). Windows-versiota ei julkaista. Suomisport-sovellus toimii myös offline-tilassa ensimmäisen kirjautumisen jälkeen.

Kysyttävää passimerkinnästä ?

Salibandyliiton asiakaspalvelu vastaa kysymyksiin numerossa 0400-529017 (ma-pe klo 9.30-16) tai sähköpostitse asiakaspalvelu@salibandy.fi  Palvelemme myös Facebookissa yksityisviesteillä.

 

Kysymyksiä ja vastauksia

Pelipassien tiedot löytyvät pelipassit -sivulta. Pelipassien myyntijärjestelmästä (Suomisport) on kerrottu ja ohjeistettu tarkemmin tällä sivulla.

YLEISET PELIPASSIKYSYMYKSET

Mikä passi on ja miksi sitä tarvitaan?
Jokaisella liiton tai sen alueen järjestämään kilpailuun osallistuvalla pelaajalla, erotuomarilla tai valmentajalla tulee olla voimassaoleva salibandyn (kilpapelaamiseen oikeuttava) passi. Pelaajien ja erotuomareiden passeista on määrätty Kilpailusäännöissä §45 ja §58. Suomisportin passi-meriitti tai passimaksun kuitti on todiste passi voimassaolosta ja se on pidettävä mukana otteluissa tarkastuksen varalta.

Lisenssien nimet ovat muuttuneet, on vain passeja. Miksi?
Alle 18-vuotiaille tarkoitetut lisenssit on nimetty kaudesta 2014-2015 lähtien passeiksi ja yli 18-vuotiaiden lisensseiksi. Kaudelle 2018-2019 olemme yhteinäistäneet nimeämisiä ja jatkossa kaikki ovat passeja.

Salibandyn harrastepelaamisen puolella passien nimet seuraavat vastaavalla tavalla erilaisia harrastamisen muotoja. Pistemestaripassi liittyy liiton rekisteröimään nuorten ja aikuisten harrastetuotteeseen Pistemestariin, Kerhopassi viittaa lasten KerhoMaailman miniturnaustoimintaan ja on nuorimpien lajista innostuneiden ensimmäinen askel salibandyn joukkuepelaamiseen. Pistemestaripassi on tarkoitettu yli 18-vuotiaille, ja kerhopassi alle 18-vuotiaille. Pistemestaripassi EI oikeuta pelaamaan missään sarjassa, ei edes seniorisarjoissa. Korttelipassi on tarkoitettu vuonna 2002 ja myöhemmin syntyneille, ainoastaanSalibandyliiton organisoimiin kortteliliigoihin osallistuville pelaajille.

Mikä passi minun pitää hankkia?
Passi hankitaan ensisijaisesti syntymävuoden mukaan. Lisäksi pitää tietää, minkä tason kilpailutoimintaan osallistuu vai harrastaako sählyä tai salibandya seurassa ilman sarjatoimintaa. Mikäli pelaaja aikoo osallistua kilpailutoimintaan, on hänen lunastettava kilpailuun oikeuttava passi, joita ovat Pääsarjapassi, Kilpailupassi (vuonna 2000 ja aikaisemmin syntyneet), Pelipassi (2001-2006 syntyneet) tai Kisapassi (2007 ja myöhemmin syntyneet). Ainoastaan seniorisarjoissa pelaavat hankkivat Seniorisarjapassin. Seniorisarjassa voi pelata myös kilpapassilla.

Erotuomarin tulee lunastaa erotuomaripassi tai pelaamiseen oikeuttava pääsarja-, kilpailupassi syntymävuodesta ja sarjatasosta riippuen. Toimitsijoille ja muille joukkueen toimihenkilöille toimihenkilöpassia suositellaan, mutta se ei ole pakollinen.

Valmentajan tulee lunastaa valmentajapassi tai kilpapassi.

Salibandyn harrastamiseen tarkoitetut passit ovat Pistemestaripassi (vuonna 2000 ja aikaisemmin syntyneet) ja Kerhopassi (2001 ja myöhemmin syntyneet).

Passsien myyntijärjestelmä osaa ehdottaa oikeantyyppisiä passeja henkilön syntymävuoden perusteella. Ostajan tulee tietää tarvitseeko hän vakuutuksellisen vai vakuutuksettoman passin ja kilpapelaamiseen vai salibandyn harrastamiseen tarkoitetun passin.

Miksi en löydä haluamaani seuraa passien ostosivulta?
Tarkista seurastasi nimen tarkka kirjoitusmuoto. Ostosivun hakutoiminto löytää seuroja osittaisellakin nimellä. Huomaa kuitenkin, että passin voi ostaa vain Salibandyliiton jäsenseuraan, ei esim. seniorijoukkueeseen tai muuhun harrastejoukkueeseen. Myyntisivulla näytetään siis vain aktiiviset jäsenseurat. Mikäli haluamaasi seuraa ei listalta kuitenkaan löydy, valitse seuraksi “#Ei seuraa tiedossa”.

Kenelle salibandyn harrastamisen passit on tarkoitettu?
Pistemestaripassi on tarkoitettu vuonna 2000 ja aikaisemmin syntyneille salibandyn harrastajille.

Kerhopassi on tarkoitettu vuonna 2001 ja myöhemmin syntyneille sählyn ja salibandyn harrastajille ja Kerhomaailman (G) pelaajille.

Korttelipassi on tarkoitettu vuonna 2003 ja myöhemmin syntyneille Salibandyliiton järjestämissä Kortteliliigoissa pelaaville.

Muutoin harrastamisen passit eivät oikeuta pelaamaan liiton virallisissa kilpasarjoissa. Harrastepelaamiseen oikeuttava passi ei myöskään riitä tuomaritehtävissä toimivalle.

Kenelle mitkäkin salibandyn kilpapelaamiseen oikeuttavat passit on tarkoitettu?
Pääsarjapassi on tarkoitettu miesten Salibandyliigassa, naisten Salibandyliigassa ja miesten 1.divisioonassa pelaaville.

Kilpailupassi on tarkoitettu vuonna 2000 ja aikaisemmin syntyneille pelaajille, jotka pelaavat muissa liiton sarjoissa, kuten divisioonissa (miesten 2.-6. divisioonat, naisten 1.-4. divisioonat, ja vanhimmat juniorisarjat). Kilpailupassilla voi pelata myös seniorisarjoissa (M35-M60, N30-N35).

Pelipassi on tarkoitettu vuosina 2001-2006 syntyneille ja kisapassi vuonna 2007 ja myöhemmin syntyneille junioripelaajille. Myyntijärjestelmä tunnistaa oikean passityypin syntymävuoden perusteella. A-, B- ja C-juniorit voivat pelata miesten ja naisten pääsarjoissa ja muissa aikuisten sarjoissa kilpailusääntöjen muut määräykset huomioiden myös kilpailupassilla tai pelipassilla.

Erotuomaripassi on erotuomareille tarkoitettu passi. Erotuomareilla tulee olla joko kilpailuun oikeuttava pelaajapassi tai erotuomaripassi toimiakseen erotuomarina.

Kaudesta 2015-2016 alkaen pöytäkirjaan merkityllä valmentajalla tulee olla joko kilpailuun oikeuttava pelaajapassi tai valmentajapassi miesten salibandyliigassa, I ja II divisioonassa sekä naisten salibandyliigassa ja I divisioonassa ja A-E -junioreiden sarjoissa.

Toimitsijoille ja joukkueiden toimihenkilöille suositellaan toimihenkilöpassia. Pääsarja-, Kilpailu- tai Pelipassi oikeuttaa pelaamiseen sekä valmentajana, erotuomarina ja toimitsijana toimimiseen.

Missä sarjoissa valmentajapassi on pakollinen?
Pöytäkirjaan merkityillä valmentajalla tulee olla kilpailuun oikeuttava pelaajapassi tai valmentajapassi miesten salibandyliigassa, I ja II divisioonassa sekä naisten salibandyliigassa ja I divisioonassa ja A-E – junioreiden sarjoissa kaudella 2018-2019.

Saako pelaaja- tai erotuomaripassilla valmentaa yllä mainituissa sarjoissa?
Kilpailuun oikeuttavalla pelaajapassilla saa valmentaa. Erotuomaripassilla ei saa valmentaa. Jos haluaa valmentajapassiin kuuluvat käyttöoikeudet Floorball Centre -palveluun (valmentajien harjoite- ja ideointipankki) täytyy lunastaa valmentajapassi.

Miten valmentajapassin ostanut henkilö saa Floorball Centren (harjoite- ja ideointipankki) käyttöönsä?
Kun valmentaja on ostanut passin, niin hän saa ilmoittamaansa sähköpostiin palvelun käyttäjätunnuksen ja salasanan 3-7 päivän kuluessa. Palveluun kirjautuminen: http://www.floorballcentre.com

Pitääkö juniorijoukkueen valmentajaa tuuraamaan menevän henkilön hankkia valmentajapassi yhtä peliä varten?
Ei tarvitse. Valmentajan tuuraaja merkitään pöytäkirjaan toimihenkilönä. Passien tarkistuksissa katsotaan onko joukkueella yhtään valmentajapassin omaavaa henkilöä.

Olen ostanut vakuutuksellisen kilpalupassin ja aion ostaa vielä valmentajapassin. Voinko ostaa sen vakuutuksettomana?
Kyllä. Kilpailupassin vakuutus kattaa toisen passin.

Onko valmentajapassi seurakohtainen (esim. jos valmentaa useammassa seurassa, niin kattaako passi oikeuden valmentaa eri seuroissa?)
Jokaiselle valmentajalle riittää yksi passi. Jos vaihtaa seuraa ja haluaa valmennuspassin linkittyvän uuteen seuran, niin seuravaihdon voi halutessaan ilmoittaa sähköpostilla. Otsikko: Valmentajapassi / seuran vaihto. Viestiin mukaan henkilötiedot, vanha ja uusi seura. Lähetä viesti osoitteeseen asiakaspalvelu@salibandy.fi

Onko lasten salibandypassin vakuutus voimassa myös muissa lajeissa?
Turva on lapsilla voimassa (alle 12-vuotiailla) kaikissa lajeissa tuoteselosteessa mainituissa vakuutuksen alaryhmissä. Vakuutus on voimassa myös muiden urheilulajien otteluissa, kilpailuissa ja harjoituksissa sekä niihin välittömästi liittyvillä matkoilla. Myös vaaralliset tai riskialttiit lajit kuuluvat Sporttiturvan piiriin.

Nippupassi, seurakäyttäjätunnus ja passitietojen selailuoikeudet
Seurojen yhdyshenkilöillä on käytössään Suomisportin seurakäyttäjätunnukset, joiden ominaisuuksiin kuuluu mm. passien nippumaksumahdollisuus. Tunnuksella seuran yhdyshenkilö pääsee myös selailemaan oman seuransa passitietoja. Näin seuran on helpompi kontrolloida sitä, että joukkueessa pelaavien pelaajien passit ovat asianmukaisesti kunnossa. Kilpailusääntöjen mukaan seura vastaa otteluissa peluuttamiensa pelaajien edustusoikeudesta.

Liitto voi koostaa tilauksesta nippupassin esim. seuran pelaajalistan pohjalta. Tämä on maksullinen palvelu (0,85e / pelaaja). Tiedustelut numerosta 0400-529017.

Uudet Suomisport seuratunnukset aktivoidaan seurakäyttäjälle Suomisport-palveluun rekisteröitymisen jälkeen. Seurat voivat tämän jälkeen itse jakaa jäsenilleen uusia seurakäyttäjätunnuksia. Katso tarkemmat ohjeet tältä sivulta.

Tutustu kilpailusääntöihin ja hoida edustusoikeusasiat kuntoon
Pelaajapassin maksaneille toimitetaan passi ainoastaan Suomisport-profiiliin, pelaajien kilpailuun oikeuttavissa luokissa. Passi on todistus maksetusta ja voimassaolevasta pelioikeudesta. Muista kuitenkin, ettei passi ole todistus edustusoikeudesta. Pelaajan edustusoikeuden edellytyksenä on passimaksun lisäksi mm. se, että mahdollinen pelaajasiirto on tehty asianmukaisesti. Tutustu huolella kilpailusääntöihin.

Erotuomarilla on joukkueen kapteenin tai toimihenkilön pyynnöstä velvollisuus tarkastaa otteluun osallistuvan pelaajan pelipassi sekä henkilöllisyys. Tarkastamispyyntö ja tarkastuksen tulos on aina kirjattava ottelupöytäkirjaan. Erotuomarilla on myös velvollisuus tehdä havaitsemistaan epäkohdista ja pelioikeuden puuttumisesta raportti liittoon sekä määrätä asiassa pelisääntöjen mukainen rangaistus.

Lisätietoja tai apua passien lunastukseen saat Salibandyliiton puhelinpalvelusta 0400-529 017 (ma-pe klo 9:30-16) Sähköpostilla tavoitat meidät osoitteesta asiakaspalvelu@salibandy.fi (vain kiireettömät yhteydenotot). Voit ottaa meihin yhteyttä myös Facebookissa.

PASSIEN HANKINTAAN, MAKSAMISEEN JA KOROTTAMISEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET

Miten passi hankitaan ja maksetaan?
Kaikki Salibandyliiton passit lunastetaan internetistä, Olympiakomitean ylläpitämästä Suomisport-myyntijärjestelmästä. Passeja lunastetaan täyttämällä myyntisivulla tarvittavat henkilö- ja seuratiedot. Passi maksetaan Maksuturvan palvelussa. Kaikki yleisimmät maksuvaihtoehdot on tuettu.

Kun maksu kirjaantuu järjestelmään, saat Suomisport-profiiliisi merkinnän passista. Pelaamiseen oikeuttava passi on voimassa maksuhetkestä alkaen.

Seurat voivat lunastaa passeja myös nipussa käyttämällä Suomisportissa seuratunnuksia (kts. lisäohje).

Ostan useamman eri passin itselleni. Pitääkö huomioida jotain?
Voit lunastaa vain yhden passin kerrallaan. Tämä siksi, että eri passeille pitää muodostua oma viitenumero.

Maksaessani passia tuli virhetilanne. Epäilen että maksu lähti tililtäni useaan kertaan. Mitä teen?
Tee asiasta lyhyt selvitys osoitteeseen asiakaspalvelu@salibandy.fi Tarvittavat tiedot: henkilön nimi, sportti-id ja maksussa käytetty viitenumero / viitenumerot. Liitä mukaan myös tilinumerosi johon mahdollinen tuplamaksu palautetaan.

Maksoin passin ilman viitenumeroa suoraan liiton tilille. Kuulin jälkeenpäin että näin ei saa tehdä. Apua?
Toimita maksusta kuitti osoitteeseen asiakaspalvelu@salibandy.fi ja kerro henkilön nimi, sportti-id ja seura johon passin maksu on tarkoitus kohdentaa. Mikäli kuittia ei ole saatavilla, anna mahdollisimman tarkat maksutiedot, jotta pystymme paikallistamaan maksusi.

Voiko vakuutuksellisen passin lunastaa ilman täydellisiä henkilötietoja?
Ei. Vakuutusyhtiö OP Vakuutus edellyttää täydellisten henkilö- ja yhteystietojen antamista. Tämä pätee myös nippupassiin. Ainoa poikkeus ovat ulkomaan kansalaiset, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Tällöin passiostossa rastitetaan kohta “Olen ulkomaan kansalainen eikä minulla ole suomalaista henkilötunnusta”.

Voiko vakuutuksettoman passin lunastaa ilman täydellisiä henkilötietoja?
Ei. Henkilön tulee tunnistautua antamalla täydelliset henkilö- ja osoitetiedot.

Voiko passiluokkaa vaihtaa kesken kauden, tai korottaa vakuutuksettoman passin vakuutukselliseksi?
Mikäli haluat korottaa passiluokkaasi, tai muuttaa vakuutuksettoman passin vakuutukselliseksi, voit tehdä sen kirjautumalla uudelleen passien verkko-ostoon (Suomisport-palveluun). Kirjautuminen on helppoa: Saat puhelinnumeroasi vastaan kertakäyttösalasanan. Myyntijärjestelmä tunnistaa edellisen, saman kauden passin ja tarjoaa korotettavia vaihtoehtoja. Korotuksen maksutiedot saadaan välittömästi.

Vakuutuksen (vakuutuksellisen passin) voi korottaa ainoastaan saman vakuutusnumeron lisensseihin. Vakuutusnumero on ilmoitettu tuoteselosteessa.

Korottamisesta on julkaistu myös pikaohje.

Muut kuin korotukset hoidetaan edelleen liitossa, ota yhteys palvelunumeroon 0400-529017 tai suoraan liiton jäsensihteeriin.

Yritän korottaa passia verkko-ostossa, mutta järjestelmä ei tarjoa minulle korotusvaihtoehtoja.
Kts. edellisen vastauksen loppuosa: Korotettavan passin maksu tulee näkyä lisenssirekisterissä ennen kuin korotus voidaan tehdä. Mikäli korotus on akuutti eikä se yrityksistä huolimatta onnistu Suomisport-palvelussa, ota yhteys suoraan liiton jäsensihteeriin p. 044-7629970 (ma-pe klo 9.30-16).

Olen hankkimassa pelkkää kilpailupassia. En halua vakuutusta ja olen aikuisikäinen alasarjatason pelaaja. Miksi minulta silti tiedustellaan oman vakuutukseni tietoja vaikka sääntöjenne mukaan vakuutus ei ole minulle pakollinen?
Kyseistä passia myydään myös sellaisille pelaajille, joiden pitää hankkia vakuutus esim. A-juniorit. Järjestelmä siis tiedustelee vakuutustietoja kaikilta. Mikäli sääntöjemme mukaan vakuutus ei juuri sinulle ole pakollinen, niin voit ohittaa kentät kirjoittamalla niihin esim. “X”. Suosittelemme kuitenkin kaikille pelaajille vakuutusturvaa, vaikkei säännöt sitä edellyttäisikään.

PASSIN TARKASTAMISEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET

Mistä voin todentaa passini voimassaolon?
Passi-meriitti Suomisportin profiilissa on todistus suoritetusta lisenssimaksusta. Meriitistä käy ilmi pelaajan nimi, passiluokka ja mihin seuraan passi on ostettu. Passi ei kuitenkaan takaa pelaajan edustusoikeutta kyseiseen seuraan / joukkueeseen, sillä edustusoikeuteen liittyy aina monia muitakin osatekijöitä, kuten esim. mahdollinen pelaajasiirto tai yli-ikäisyysilmoitus, jne. Jos olet epävarma edustusoikeudestasi, voit ottaa yhteyttä liiton puhelinpalveluun 0400-529017 (ma-pe klo 9.30-16).

Kaudella 2018-19 merkintä maksetusta passista toimitetaan vain Suomisport-profiiliin. Lisätietoa passin näyttämisestä ottelutapahtumissa.

Minulla ei ole internetselaimen käyttöön sopivaa puhelinta, miten voin todistaa passin voimassaolon?
Voit pitää ottelutapahtumissa mukana passimaksun kuittia. Passin ostosta tulee lisäksi sähköpostiin kuittaus, joka kannattaa tulostaa ja pitää mukana otteluissa maksukuitin lisäksi.

En saanut Suomisportin varmistusviestiä, mitä teen?
Voit tarkastella passiesi tilaa kirjautumalla Suomisport-palveluun. Ongelmatapauksissa yhteys liiton puhelinpalveluun 0400-529017.

Maksoin passin pelipäivän aamuna. En saanut jostain syystä sähköpostivahvistusta. Enkö voi pelata illan pelissä?
Kyllä voit. Tulosta passimaksusta kuitti pelikassiin.

Onko pdf-kortti poistunut?
Kyllä. Sen korvaa passiostosta automaattisesti toimitettava sähköpostikuittaus. Kuittausviesti yhdessä passimaksukuitin kanssa on syytä pitää mukana pelitapahtumissa, mikäli et voi käyttää (matkapuhelimen) internet-selainta.

Onko sinulla jokin muu pelipasseihin liittyvä kysymys?
Kaikissa pelipassi-asioissa auttaa Salibandyliiton palvelunumero 0400-529017 (ma-pe klo 9.30-16). Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostitse: asiakaspalvelu@salibandy.fi tai lähettää meille yksityisviestin Facebookissa. Sähköisesti vain kiireettömät tiedustelut.

Urheiluvakuutus

Passit ja Sporttiturva ostetaan osoitteesta www.suomisport.fi.

Kaikki Salibandyliiton passit voidaan lunastaa OP Vakuutus Oy:n Sporttiturvan kanssa tai ilman sitä. Sporttiturva on erityisesti salibandyn tarpeisiin räätälöity määräaikainen vakuutus.

Urheiluvakuutus on pakollinen juniori-ikäiselle, miesten Salibandyliigan, naisten Salibandyliigan ja miesten Divarin pelaajille. Juniori-ikäinen pelaaja on määritelty kilpailusäännöissä: pojat synt. 1998 tai sen jälkeen / tytöt synt. 1999 tai sen jälkeen. Miesten 2.-6. divisioonissa, naisten 1.-4. divisioonissa, seniorisarjoissa ja muissa harrastesarjoissa ja -tapahtumissa urheiluvakuutus on vapaaehtoinen.

Salibandyliiton yhteistyökumppani urheiluvakuuttamisessa on OP Vakuutus Oy. Tarjoamme passien yhteydessä OP:n Sporttiturva-vakuutusta. Urheiluvakuutus voi olla myös toisen vakuutusyhtiön tarjoama. Huomaa, että kaikki yleiset vapaa-ajan- tai tapaturmavakuutukset eivät korvaa salibandyn kilpailutoiminnassa tapahtuvia vahinkoja. Tarkista asia vakuutusyhtiöstäsi!

OP:n Sporttiturvan kattavuus ja tuoteseloste
Sporttiturvan tuoteselosteet on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tuoteselosteesta näkee helposti vakuutuksen hinnat, hoitokatot ja mahdolliset omavastuut. Passitaulukosta näet nopeasti kaikki tarjolla olevat passit ja niiden hinnat.

Sporttiturvan vakuutusehdot löydät täältä.

Huomioitavaa kaudella 2018-2019:

  • 1.1.2007 ja myöhemmin syntyneiden vakuutuksellinen Kisapassi kattaa myös muissa lajeissa sattuneet vahingot
  • hoitokorvauksen maksimi on 15 000 euroa
  • 1.1.2007 ja myöhemmin syntyneillä ei ole omavastuuta
  • ennen 1.1.2007 syntyneillä omavastuu 100€ kaikissa lisenssiluokissa
  • oikeus korvaukseen syntyy, kun älkillisen tapahtuman aiheuttamasta ruumiinvammasta aiheutuu tutkimus-tai hoitokuluja. Tapaturmaan ei tarvitse liittyä enää ulkoista tekijää. Korvaavuuden piiriin kuuluvat voimanponnistuksen ja liikkeen välittömästi aiheuttamat lihaksen tai jänteen venähdysvammat ja niihin hoitokuluina magneettitutkimus sekä mahdolliset leikkaustoimenpiteet.
  • yläikäraja on poistunut
  • hammasvammat korvataan ilman enimmäiskorvausaikaa

Vakuutus on voimassa Salibandyliiton alaisten piirien ja seurojen kaiken ikäisille jäsenille seuraavissa lajiin liittyvissä tilanteissa sekä niihin välittömästi liittyvillä meno- ja paluumatkoilla, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin (enintään 3 kk:n pituisilla matkoilla):

  • kilpailuissa
  • harjoituksissa, jotka ovat lajille ominaisia ja harjoituksen johtajan valvonnassa
  • valmennusohjelman mukaisesti harjoiteltaessa
  • kilpailumatkoilla, koulutus-, liikunta- ja valmennusleireillä koko ajan
  • kisapassivakuutus on voimassa myös muissa urheilulajeissa

Passin ja Sporttiturvan voimaan astuminen:
Passi ja siihen liittyvä Sporttiturva astuu voimaan maksupäivänä klo 24.00 tai maksuhetkestä, mikäli se voidaan todistaa esim. maksukuitilla.

Kilpapelaamiseen oikeuttavan kauden 2017-2018 vakuutuksellisen passin (kaudella 17-18 lisenssin) haltijoilla vakuutus pysyy voimassa 1.8.2018 alkaen, mikäli maksu on maksettu 31.8.2018 mennessä. Mikäli kuitenkin pelit alkavat elokuun aikana, pelaajien tulee lunastaa passi ennen ensimäistä virallista peliä. Vakuutus päättyy 31.7.2019.

Vakuutuksettomasta passista vakuutukselliseen:
Mikäli haluat muuttaa vakuutuksettoman passin vakuutukselliseksi, voit tehdä sen kirjautumalla uudelleen passien verkko-ostoon.

Sporttiturvan irtisanominen:
Mikäli jostain syystä haluat irtisanoa passiin liittyvän Sporttiturvan, lähetä irtisanomisilmoitus osoitteella urheiluvakuutukset@op.fi. Ilmoituksessa pitää mainita urheiluliiton nimi, oma nimi, täydellinen henkilötunnus, palautustili ja mitä irtisanotaan (koko passi, vakuutus). Huomaa, että mikäli pelaat sarjatasolla, jossa urheiluvakuutus on pakollinen, sinun tulee ilmoittaa oman vastaavan vakuutuksen tiedot Salibandyliittoon. Tämän voi tehdä samalla kuin irtisanomisenkin osoitteeseen asiakaspalvelu@salibandy.fi.

 

Vakuutukseton passi

Passit ja Sporttiturva ostetaan osoitteesta www.suomisport.fi.

Vakuutukseton passi lunastetaan myyntijärjestelmästä samaan tapaan kuin vakuutuksellinenkin. Ainoana erona on se, että vakuutuksettoman passin lunastavat joutuvat vakuuttamaan, että heillä on salibandyn kilpaurheilun kattava oma vakuutus.

Sarjatasoilla M3-6 div./N2-4 div. sekä senioriarjoissa pelaavat henkilöt voivat lunastaa vakuutuksettomia passeja vapaasti. Omasta vakuutuksesta ei tarvitse lähettää erillistä vakuutustodistusta liittoon, eikä vakuutus ole tässä kohderyhmässä pakollinen, vaikka sitä suositellaankin.

Pääsarjapelaajat:
Kaudesta 2017-2018 alkaen pääsarjojen pelaajien (miesten ja naisten Salibandyliiga sekä Miesten Divari) ei tarvitse toimittaa liittoon vakuutustodistusta omasta salibandyn kilpaurheilun kattavasta vakuutuksestaan. Passin maksun yhteydessä tulee antaa oman vakuutusyhtiönsä tarkat tiedot järjestelmään.

Juniori-ikäiset:
Juniori-ikäisten pelaajien *) tulee antaa oman vakuutuksen tiedot passijärjestelmään vakuutuksetonta passia lunastettaessa. Mikäli tietoja ei ole annettu, pelaaja on edustuskelvoton. Erillistä vakuutustodistusta ei tarvitse lähettää liittoon.

*) Juniori-ikäinen pelaaja on liiton kilpailusääntöjen mukaan kaudella 2018-2019:  pojissa v. 1998 tai sen jälkeen syntynyt ja tytöissä v. 1999 tai sen jälkeen syntynyt henkilö.

Vakuutuksettoman toimihenkilö- tai erotuomaripassin lunastamisessa on huomioitava, että juniori-ikäisen henkilön *) tulee antaa oman vakuutusyhtiönsä tarkat tiedot järjestelmään. Vakuutuksettomalla erotuomaripassilla saa toimia erotuomarina myös pääsarjatason peleissä.

 

Tapaturman sattuessa

Tapaturman sattuessa, toimi näin:

Huolehdi tapaturman ensiavusta Neljän Koon (Kylmä, Koho, Kompressio, Kipulääke) periaatteen mukaisesti!

Hakeudu hoitoon. Ota Kela-kortti mukaan. Mikäli olet ottanut vakuutuksellisen passin, hakeudu OP Vakuutuksen hoitolaitoskumppaneille tai kiireellistä hoitoa vaativissa tapauksissa terveyskeskukseen tai sairaalan ensiapupoliklinikalle. OP antaa kumppaneilleen maksusitoumuksia kalliisiin toimenpiteisiin, esimerkiksi leikkauksiin ja magneettikuvauksiin. OP:n kumppanit ovat sitoutuneet nopeaan prosessiin vaativissakin toimenpiteissä. Jos sinulla on oma vakuutus, hakeudu hoitoon ja selvitä vakuutusyhtiöltäsi toimintaohjeet.

OP:n hoitolaitosyhteistyökumppanit löydät osoitteesta vahinkoapu.op.fi. Pohjola Sairaala -verkosto laajenee Etelä-Suomesta myös muualle Suomeen. Tällä hetkellä löydät Pohjola Sairaalat Helsingistä, Tampereelta ja Oulusta.

Ilmoita vahingosta ja sinulle aiheutuneista kustannuksista verkkopalvelussa vahinkoapu.op.fi.

Jos asioit muualla kuin OP:n kumppanuusverkoston hoitolaitoksessa, maksa hoitokulut ensin itse ja tee korvaushakemus OPn verkkopalvelussa tai OP-mobiilissa. Tarvitset hakemuksen tekemiseen OPn tai muun pankin verkkopankkitunnukset ja tiedot korvattavista kuluista. Sinun ei tarvitse lähettää kuitteja tai muita asiakirjoja, mutta pidä ne tallessa puolen vuoden ajan – OP kysyy niitä tarvittaessa. Saat korvauspäätöksen postitse.

Kaikissa OP Vakuutuksen Sporttiturvaan liittyvissä tiedusteluissa vastaa OP:n valtakunnallinen palvelunumero 0303 0303. Puhelinpalveluajat: Vakuutuspalvelu ma-pe 8-22. Korvauspalvelu ma 9-17, ti-pe 9-15.

Junioreiden ikäluokat

 

Junioreiden ikäluokat kaudella 2016-17 (Kilpailusäännöt §20)

 

Pojat:

A-juniorit (SM-sarja ja I divisioona), johon kuuluvat vuosina 1996-1998 syntyneet pelaajat
B-juniorit (SM-sarja ja I divisioona), johon kuuluvat vuosina 1999-2000 syntyneet pelaajat
C1-juniorit (SM-sarja ja I divisioona), johon kuuluvat vuonna 2001 syntyneet pelaajat
C2-juniorit, johon kuuluvat vuonna 2002 syntyneet pelaajat
D1-juniorit, johon kuuluvat vuonna 2003 syntyneet pelaajat
D2-juniorit, johon kuuluvat vuonna 2004 syntyneet pelaajat
E1-juniorit, johon kuuluvat vuonna 2005 syntyneet pelaajat
E2-juniorit, johon kuuluvat vuonna 2006 syntyneet pelaajat
F1-juniorit, johon kuuluvat vuonna 2007 syntyneet pelaajat
F2-juniorit, johon kuuluvat vuonna 2008 syntyneet pelaajat
G-juniorit, johon kuuluvat vuonna 2009 tai aikaisemmin syntyneet pelaajat

 

Sudet Salibandyn joukkueet:

 

Tytöt:

A-juniorit (SM-sarja ja I div.), johon kuuluvat 1997-1999 syntyneet pelaajat
B-juniorit, johon kuuluvat vuosina 2000–2001 syntyneet pelaajat
C-juniorit, johon kuuluvat vuosina 2002–2003 syntyneet pelaajat
D-juniorit, johon kuuluvat vuosina 2004–2005 syntyneet pelaajat
E-juniorit, johon kuuluvat vuosina 2006–2007 syntyneet pelaajat
F-juniorit, johon kuuluvat vuosina 2008–2009 syntyneet pelaajat
G-juniorit, johon kuuluvat vuonna 2010 tai aikaisemmin syntyneet pelaajat

 

Sudet Salibandyn joukkueet:

 

 

 

SALIBANDYN PELISÄÄNNÖT

 

Linkit salibandyliiton sääntösivuille

Lasten pelimuotojen säännöt:

http://floorball.fi/palvelut/materiaalit/saannot-ja-ohjeet/pelimaailman-saannot/

Kilpailusäännöt:

http://floorball.fi/palvelut/materiaalit/saannot-ja-ohjeet/kilpailusaannot/

 

 

Suomen Salibandyliiton hyväksymä käännös kansainvälisistä pelisäännöistä. Voimassa 1.7.2014 lähtien.

1 KAUKALO

101 Kaukalon mitat
102 Kaukalon merkinnät
103 Maalit
104 Vaihtoalueet
105 Toimitsijapöytä ja rangaistuspenkit
106 Kaukalon tarkistaminen

2 PELIAIKA

201 Varsinainen peliaika
202 Aikalisä
203 Jatkoaika
204 Rangaistuslaukauskilpailu jatkoajan jälkeen

3 OSALLISTUJAT

301 Pelaajat
302 Pelaajien vaihtaminen
303 Maalivahtien erityismääräykset
304 Joukkueiden kapteenien erityismääräykset
305 Joukkueiden toimihenkilöt
306 Erotuomarit
307 Toimitsijat

4 VARUSTEET

401 Pelaajien asusteet
402 Erotuomarien asusteet
403 Maalivahdin erityisvarusteet
404 Kapteenin erityisvarusteet
405 Henkilökohtaiset varusteet
406 Pallo
407 Maila
408 Erotuomarien varusteet
409 Toimitsijoiden varusteet
410 Varusteiden tarkistaminen

5 PELINJATKAMISTAVAT

501 Yleismääräykset pelinjatkamistavoista
502 Kiistapallo (802)
503 Kiistapallon aiheuttavia tilanteita
504 Sisäänlyönti (803)
505 Sisäänlyönnin aiheuttavia tilanteita
506 Vapaalyönti (804)
507 Vapaalyönnin aiheuttavia rikkeitä
508 Rangaistuslaukaus (806)
509 Siirretty rangaistuslaukaus (807)
510 Rangaistuslaukauksen aiheuttavia rikkeitä

6 RANGAISTUKSET

601 Yleismääräykset rangaistuksista
602 Joukkuerangaistus
603 Kahden minuutin joukkuerangaistus
604 Siirretty rangaistus
605 Kahden minuutin joukkuerangaistuksen aiheuttavia rikkeitä
606 Viiden minuutin joukkuerangaistus
607 Viiden minuutin joukkuerangaistuksen aiheuttavia rikkeitä
608 Henkilökohtainen rangaistus
609 Kymmenen minuutin henkilökohtainen rangaistus
610 Kahden minuutin joukkuerangaistuksen + 10 minuutin henkilökohtaisen rangaistuksen aiheuttavia rikkeitä
611 Pelirangaistus
612 Pelirangaistus 1 (PR1)
613 Pelirangaistus 1:n aiheuttavia rikkeitä
614 Pelirangaistus 2 (PR2)
615 Pelirangaistus 2:n aiheuttavia rikkeitä
616 Pelirangaistus 3 (PR 3)
617 Pelirangaistus 3:n aiheuttavia rikkeitä
618 Rangaistukset rangaistuslaukauksen yhteydessä

7 MAALIT

701 Maalin syntyminen
702 Hyväksytyt maalit
703 Hylätyt maalit

1 KAUKALO

101 Kaukalon mitat
1) Kaukalon tulee olla kooltaan 40 x 20 metriä ja sen ympäril­lä on oltava laidat, jonka kulmat ovat pyöristetyt. Kaukalon on oltava Kansainvälisen Salibandyliiton (IFF) hyväksymä ja mer­kitsemä.
Kaukalon tulee olla suorakulmainen, mitat ovat pituus ja leveys. Sali­bandyliitto voi antaa erillisluvan pienemmän kaukalon käyttöön.

102 Kaukalon merkinnät
1) Kaikki merkinnät tulee tehdä 4-5 cm leveillä viivoilla selvästi erottuvalla värillä.

2) Keskiviiva ja keskipiste on merkittävä.
Keskiviivan on oltava samansuuntainen kaukalon päätyjen kanssa ja sen tulee jakaa kenttä kahteen samankokoiseen puoliskoon.

3) Maalialueet, joiden koko on 4 x 5 metriä, on merkittävä 2,85 metriä kaukalon päädystä.
Maalialueen tulee olla suorakulmainen, mitat ovat pituus ja leveys viivat mukaan lukien. Maalialueet tulee sijoittaa siten, että maalialu­eiden keskikohta on päätyjen keskikohdan ja keskipisteen kanssa sa­massa linjassa.

4) Maalivahdin alueet, joiden koko on 1 x 2,5 metriä, on merkit­tävä 0,65 metriä maalialueen takarajan etupuolelle.
Maalivahdin alueiden tulee olla suorakulmaisia, mitat ovat pituus ja leveys viivat mukaan lukien. Maalivahdin alueet tulee sijoittaa siten, että maalivahdin alueiden keskikohta on päätyjen keskikohdan ja keskipisteen kanssa samassa linjassa.

5) Maalivahdin alueiden takaviivat ovat samalla maaliviivat. Maalitolppien paikat on merkittävä maalivahdin alueiden taka­viivoille siten, että merkkien väli on 1,6 metriä.
Maaliviivat tulee sijoittaa siten, että niiden keskikohta on päätyjen keski­kohtien ja keskipisteen kanssa samassa linjassa. Maalitolppien paikko­jen merkintä voidaan tehdä joko katkolla maalivahdin alueen viivoissa tai lyhyillä viivoilla, jotka ovat suorassa kulmassa maalivahdin alueen viivojen kanssa.

6) Kiistapallopisteet on merkittävä keskiviivalle ja maaliviivojen oletetuille jatkeille 1,5 metrin päähän kaukalon pitkistä sivuista ollen halkaisijaltaan enintään 30 cm.
Kiistapallopisteet voidaan merkitä ristillä. Keskiviivan kiistapallopis­teet voivat olla oletettuja.

103 Maalit
1) Maalit on sijoitettava siten, että tolpat ovat niitä varten teh­tyjen merkintöjen kohdalla. Maalien on oltava IFF:n hyväksymiä ja merkitsemiä.
Maaliaukkojen tulee olla kohti keskipistettä.

104 Vaihtoalueet
1) Vaihtoalueet, joiden pituus on 10 metriä, on merkittävä kau­kalon pitkille sivuille, viisi metriä keskiviivasta. Pelaajapenkit on sijoitettava vaihtoalueille.
Vaihtoalueet on merkittävä kaukaloon molemmin puolin. Vaihto­alueet saavat olla korkeintaan kolme metriä leveitä kaukalon reu­nasta mitattuna. Pelaajapenkit on sijoitettava sopivan etäisyyden päähän kaukalosta, ja niillä on oltava tilaa 19 henkilölle per joukkue. Vaihtoalue voidaan myös merkitä kaukalon yläosaan käyttäen eri vä­riä.

105 Toimitsijapöytä ja rangaistuspenkit
1) Toimitsijapöytä ja rangaistuspenkit on sijoitettava vastapää­tä vaihtoalueita keskiviivan tuntumaan.
Toimitsijapöytä ja rangaistuspenkit on sijoitettava sopivan etäisyyden päähän kaukalosta. Kummallekin joukkueelle on oltava erilliset ran­gaistuspenkit eri puolilla toimitsijapöytää. Kummallakin rangaistus­penkillä on oltava tilaa vähintään kahdelle henkilölle. Sarjajärjestäjä voi antaa poikkeavia ohjeita toimitsijapöydän ja rangaistuspenkkien sijainnista. Tässä tapauksessa on jätettävä vähintään kahden metrin tila rangaistuspenkin ja vaihtoalueen penkkien välille.

106 Kaukalon tarkistaminen
1) Erotuomarien on hyvissä ajoin ennen ottelua tarkistettava kaukalo ja huolehdittava siitä, että mahdolliset puutteet korja­taan.
Kaikista puutteista, joita ei voitu korjata, on tehtävä raportti. Järjes­tävä seura on velvollinen huolehtimaan puutteiden korjaamisesta ja siitä, että kaukalo on pelikelpoinen ottelun aikana. Kaikki vaaralliset esineet on poistettava tai pehmustettava.

2 PELIAIKA

201 Varsinainen peliaika

1) Varsinainen peliaika on 3 x 20 minuuttia. Erätauko kestää 10 minuuttia, ja sen aikana joukkueet vaihtavat pelipuolia.
Sarjajärjestäjä voi määrätä lyhyemmän peliajan, ei kuitenkaan vä­hempää kuin 2 x 15 minuuttia, ja/tai lyhyemmän/pidemmän erä­tauon. Pelipuolien vaihtamisen yhteydessä joukkueet vaihtavat myös vaihtoalueita. Kotijoukkue valitsee pelipuolen hyvissä ajoin ennen ottelua. Jokainen uusi erä aloitetaan kiistapallolla keskipisteestä. Jo­kaisen erän päättyessä toimitsijat ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että erän loppusummeri annetaan sireenillä tai vastaavalla, mikäli tämä ei tapahdu automaattisesti. Erätauon ajanotto alkaa välit­tömästi erän loputtua.
Joukkueet ovat velvollisia tulemaan ajoissa takaisin tauolta kentälle jatkaakseen peliä. Mikäli erotuomarien mie­lestä jompikumpi pelipuolista on toista parempi, joukkueiden tulee vaihtaa kenttäpuolia kolmannen erän puolivälissä, mutta tästä on päätettävä ennen kolmannen erän alkamista. Mikäli joukkueet vaih­tavat puolia, peliä jatketaan kiistapallolla keskipisteestä.

2) Peliaika on tehokasta.

Tehokas peliaika tarkoittaa sitä, että ajanotto pysäytetään aina ero­tuomarin vihellyksestä ja käynnistetään uudelleen kun pallo on lai­tettu peliin.
Kolmoisvihellystä on käytettävä epäluonnollisten pelikatkojen yhteydessä. Erotuomarit päättävät siitä, mikä katsotaan epäluon­nolliseksi pelikatkoksi, mutta näihin kuuluvat aina vioittunut pallo, kaukalon osien irtoaminen toisistaan, loukkaantuminen, varusteiden mittaaminen, luvattomat henkilöt tai esineet kaukalossa, valojen sammuminen täysin tai osittain sekä loppusummerin soiminen va­hingossa.
Mikäli kaukalon osat ovat irronneet toisistaan, peliä ei tule keskeyttää ennen kuin pallo on lähellä kyseistä paikkaa. Mikäli tapah­tuu loukkaantuminen, peli on katkaistava vain jos epäillään vakavaa loukkaantumista tai loukkaantunut pelaaja vaikuttaa peliin.
Sarjajärjestäjä voi myöntää poikkeusluvan ns. juoksevan peliajan käyttämiseen, jolloin peliaika pysäytetään ainoastaan maalin, ran­gaistuksen, rangaistuslaukauksen, aikalisän tai epäluonnollisten pe­likatkojen yhteydessä erotuomarin kolmoisvihellyksestä. Varsinaisen peliajan viimeiset kolme minuuttia ovat aina tehokasta peliaikaa.
Peliaika pysäytetään rangaistuslaukauksen ajaksi

202 Aikalisä

1) Ottelun aikana molemmilla joukkueilla on oikeus pyytää yhtä aikalisää, joka ilmoitetaan erotuomarin kolmoisvihellyksellä ja pidetään heti kun peli on katkaistu.
Aikalisää voidaan pyytää milloin vain, myös maalin ja rangaistuslau­kauksenyhteydessä pois lukien rangaistuslaukauskilpailu jatkoajan jäl­keen, mutta vain joukkueen kapteenin tai toimihenkilön toimesta. Peli­katkon aikana pyydetty aikalisä myönnetään välittömästi, paitsi mikäli erotuomarien mielestä tästä on selvästi haittaa vastajoukkueelle, jolloin aikalisä myönnetään seuraavalla pelikatkolla.
Pyydetty aikalisä on aina pidettävä, paitsi maalin jälkeen, jolloin joukkueella on oikeus peruuttaa pyytämänsä aikalisä. Aikalisä alkaa erotuomarin uudesta vihellyksestä, kun joukkueet ovat vaihtoalueillaan ja erotuomarit toimitsijapöydän luona. Aikalisä päättyy 30 sekunnin jälkeen erotuomarin vihellykseen. Aikalisän jälkeen peliä jatketaan aikalisää edeltäneen pelikatkon edel­lyttämällä tavalla. Rangaistu pelaaja ei saa ottaa osaa aikalisään. 

203 Jatkoaika

1) Ottelua, jossa on selvitettävä voittaja ja joka päättyy tasan, on jatkettava 10 minuutin jatkoajalla, kunnes toinen joukkue tekee maalin.
Ennen jatkoaikaa joukkueilla on oikeus kahden minuutin taukoon, mutta pelipuolia ei vaihdeta. Jatkoajalla noudatetaan samoja sään­töjä peliajan käynnistämisen ja pysäyttämisen osalta kuin varsinaisel­la peliajalla. Jatkoaikaa ei jaeta eriin. Rangaistusaika, joka on jäljellä varsinaisen peliajan päättyessä, jatkuu jatkoajan aikana. Mikäli tilan­ne on jatkoajan jälkeen edelleen tasan, ratkaistaan voittaja rangais­tuslaukauskilpailulla.

204 Rangaistuslaukauskilpailu jatkoajan jälkeen

1) Kummastakin joukkueesta viisi kenttäpelaajaa suorittaa kukin yhden rangaistuslaukauksen. Mikäli tämän jälkeen tilanne on edelleen tasan, samat viisi pelaajaa suorittaa yhden rangaistus­laukauksen kerrallaan, kunnes ratkaiseva tulos on saavutettu.
Rangaistuslaukaukset suoritetaan vuorotellen. Erotuomarit päät­tävät kumpaan maaliin rangaistuslaukaukset suoritetaan ja suorit­tavat arvonnan joukkueiden kapteenien välillä. Voittanut kapteeni päättää, kumpi joukkue aloittaa rangaistuslaukausten suorittamisen. Joukkueen kapteenin tai toimihenkilön on kirjallisesti ilmoitettava erotuomareille ja toimitsijoille osaaottavien pelaajien numerot suo­ritusjärjestyksessä.Erotuomarit ovat vastuussa siitä, että rangaistus­laukaukset suoritetaan joukkueiden toimihenkilöiden ilmoittamassa järjestyksessä. Heti kun ratkaiseva tulos on saavutettu rangaistuslaukauskil­pailussa, ottelu päättyy ja voittanut joukkue voittaa ottelun yhdellä lisämaalilla. Varsinaisessa rangaistuslaukauskilpailussa on saavutet­tu ratkaiseva tulos, kun toinen joukkue on tehnyt enemmän maale­ja kuin toinen voi tehdä, vaikka suorittaisi jäljellä olevat laukaukset.
Mahdollisten jatkolaukausten aikana ratkaiseva tulos katsotaan syn­tyneeksi, kun toinen joukkue on tehnyt yhden maalin enemmän kuin vastajoukkue ja molemmat joukkueet ovat suorittaneet yhtä monta rangaistuslaukausta. Jatkolaukauksia ei tarvitse suorittaa samassa järjestyksessä kuin varsinaiset rangaistuslaukaukset, mutta pelaaja ei saa suorittaa kolmatta laukaustaan ennen kuin kaikki nimetyt pelaa­jat ovat suorittaneet vähintään kaksi laukausta jne.
Mikäli rangaistuslaukauskilpailuun nimetylle kenttäpelaajalle tuomitaan mikä tahansa rangaistus rangaistuslaukauskilpailun ai­kana, joukkueen kapteeni valitsee vielä nimeämättömän kenttäpe­laajan korvaamaan rangaistuksen saaneen pelaajan. Mikäli maali­vahdille rangaistuslaukauskilpailun aikana tuomitaan mikä tahansa rangaistus, on hänet korvattava varamaalivahdilla. Mikäli sellaista ei ole, on hänet korvattava kenttäpelaajalla, jolloin joukkueella on enin­tään kolme minuuttia aikaa pukea hänet sääntöjen mukaisesti, mut­ta lämmittelyä ei sallita. Uusi maalivahti on merkittävä pöytäkirjaan samoin kuin vaihdon kellonaika. Joukkue, joka ei pysty nimeämään viittä kenttäpelaajaa, saa suorittaa ainoastaan niin monta laukausta kuin kenttäpelaajia on käytössä. Tämä sääntö koskee myös mahdol­lisia jatkolaukauksia. 

3 OSALLISTUJAT


301 Pelaajat 

1) Kukin joukkue saa käyttää enintään 20 pelaajaa. Nämä pelaa­jat on merkittävä ottelupöytäkirjaan.
Pelaajia ovat kenttäpelaajat ja maalivahdit. Vain pöytäkirjaan merki­tyt pelaajat saavat osallistua otteluun ja olla oman joukkueen vaih­toalueella.

2) Pelin ollessa käynnissä kummastakin joukkueesta saa olla sa­manaikaisesti kentällä enintään kuusi pelaajaa, joista vain yksi voi olla maalivahti tai vain kuusi kenttäpelaajaa.
Erotuomarit voivat aloittaa pelin, kun molemmilta joukkueilta on kentäl­lä sääntöjen mukaisesti pukeutuneet maalivahdit ja viisi kenttäpelaajaa. Muussa tapauksessa lopputulos on 5–0 ei-rikkoneen joukkueen hyväksi.
Pelin ollessa käynnissä joukkueiden on pystyttävä pelaamaan vähintään neljällä pelaajalla, muuten peli keskeytetään ja lopputulos on 5–0 ei-rik­koneen joukkueen hyväksi tai saavutettu tulos, mikäli tämä on edullisem­pi ei-rikkoneelle joukkueelle.

302 Pelaajien vaihtaminen

1) Pelaajia voidaan vaihtaa pelin aikana milloin tahansa ja kuin­ka usein tahansa.Kaikkien vaihtojen on tapahduttava oman joukkueen vaihtoalueel­la. Kaukalosta pois tulevan pelaajan on oltava ylittämässä kaukaloa ennen kuin korvaava pelaaja saa astua kaukaloon.
Loukkaantunut pelaaja, joka poistuu kaukalosta muualta kuin omalta vaihtoalueel­taan, voidaan korvata vasta pelikatkolla. Vertavuotava pelaaja ei saa osallistua otteluun ennen kuin verenvuoto on hallinnassa.

303 Maalivahtien erityismääräykset 

1) Kaikki maalivahdit on merkittävä ottelupöytäkirjaan.
Maalivahtien numeroiden ja nimien yhteyteen tehdään merkintä ”MV”. Maalivahdiksi merkitty pelaaja ei saa samassa ottelussa pelata kenttäpelaajana mailan kanssa. Mikäli joukkue loukkaantumisen tai peli- tai ottelurangaistuksen johdosta joutuu korvaamaan maalivah­din kenttäpelaajalla, joukkueella on aikaa enintään kolme minuuttia pukea tämä sääntöjen mukaisesti, mutta lämmittelyä ei sallita. Uusi maalivahti ja vaihdon kellonaika on merkittävä pöytäkirjaan.

2) Mikäli maalivahti pelin aikana kokonaan jättää maalialueen­sa, hänet rinnastetaan paluuseen asti kenttäpelaajaan, joskaan hänellä ei ole mailaa.
Tämä sääntö ei koske tilannetta, kun maalivahti toimittaa pallon pe­liin. Maalivahdin katsotaan kokonaan jättäneen maalialueen, kun mikään hänen vartalonosansa ei kosketa lattiaa maalialueella. Maa­livahti saa kuitenkin hypätä maalialueellaan. Rajat kuuluvat maali­alueeseen.

304 Joukkueiden kapteenien erityismääräykset 

1) Kummallakin joukkueella on oltava kapteeni, joka on merkit­tävä ottelupöytäkirjaan.
Kapteenien numeroiden ja nimien yhteyteen tehdään merkintä ”C”. Kapteenia voidaan vaihtaa vain loukkaantumisen, sairastumisen tai peli- tai ottelurangaistuksen vuoksi. Vaihto on merkittävä kellonaikoi­neen pöytäkirjaan.
Korvattu kapteeni ei voi samassa ottelussa enää toimia kapteenina. 

2) Vain joukkueen kapteenilla on oikeus puhua erotuomareille. Hän on myös velvollinen avustamaan erotuomareita.
Kun kapteeni puhuu erotuomareille, tämän on tapahduttava mää­rättyjen ehtojen mukaisesti. Rangaistu kapteeni menettää oikeutensa puhua erotuomareille, paitsi mikäli nämä puhuvat hänelle, ja tänä aikana joukkueella ei ole mahdollisuutta puhua erotuomareille, lu­kuun ottamatta joukkueen toimihenkilön oikeutta pyytää aikalisää.
Keskustelut, mikäli ne erotuomareiden mielestä ovat tarpeellisia, käy­dään käytävillä, ei kaukalossa eikä koskaan erotuomareiden puku­huoneessa.

305 Joukkueiden toimihenkilöt

1) Kummallakin joukkueella on oikeus nimetä enintään viisi toi­mihenkilöä ottelupöytäkirjaan.
Vain pöytäkirjaan nimetyt henkilöt saavat olla oman joukkueen vaih­toalueella. Aikalisää lukuun ottamatta toimihenkilöillä ei ole oikeutta astua kaukaloon ilman erotuomarien lupaa. Kaiken valmentamiseen liittyvän toiminnan on tapahduttava vaihtoalueelta, missä joukku­een toimihenkilöiden on oltava ottelun aikana.
Ennen ottelun alkua joukkueen toimihenkilön on allekirjoitettava ottelupöytäkirja. Ottelun alettua korjauksia ei saa enää tehdä lukuun ottamatta mahdollista väärinnumeroinnin korjausta. Mikäli joukkueen toimihenkilö merki­tään myös pelaajaksi, hänet on aina tulkittava pelaajaksi missä ta­hansa epäselvissä tilanteissa vaihtoalueella tapahtuvien rikkomusten yhteydessä. 

306 Erotuomarit 

1) Pelin tuomitsee kaksi samanarvoista erotuomaria.
Erotuomareilla on oikeus keskeyttää ottelu, mikäli heidän mielestään ei ole edellytyksiä pelin sääntöjenmukaiselle jatkumiselle. 

307 Toimitsijat 

1) Ottelussa on oltava toimitsijat.
Toimitsijoiden on oltava puolueettomia. He ovat vastuussa ottelupöy­täkirjan täytöstä, ajanotosta ja mahdollisista kuuluttajan tehtävistä.

 

4 VARUSTEET

 

401 Pelaajien asusteet

1) Kaikkien kenttäpelaajien on käytettävä peliasua, johon kuu­luvat paita, lyhyet housut ja polvisukat.
Naiset saavat käyttää lyhyitä hameita tai mekkoja (paita ja hame yhdestä kappaleesta) lyhyiden housujen sijaan. Kaikilla joukkueen kenttäpelaajilla on oltava täysin yhtenäinen peliasu. Joukkueen pe­liasu saa olla minkä värinen tahansa, mutta paidat eivät saa olla har­maita. Mikäli erotuomarien mielestä joukkueiden peliasut eivät erotu riittävän hyvin toisistaan, on vierasjoukkue velvollinen vaihtamaan. Sukat on vedettävä polviin, ja niiden on väritykseltään sovittava pai­tojen ja housujen väriin. Sarjajärjestäjä voi päättää, että joukkueilla on oltava toisistaan erottuvat sukat.

2) Maalivahtien on käytettävä paitaa ja pitkiä housuja.

3) Kaikkien paitojen tulee olla numeroituja.
Joukkueen paitojen tulee olla numeroitu selvästi luettavin arabialaisin kokonaisnumeroin selässä ja paidan etuosassa. Selkäpuolen nume­roiden vähimmäiskorkeus on 200 mm ja etupuolen 70 mm. Paidoissa saa olla mikä tahansa numero 1 ja 99 välillä, mutta numero yksi ei ole sallittu kenttäpelaajille. Mikäli väärin numeroitu pelaaja osallistuu otteluun, ottelun pöytäkirja on korjattava, ja rikkomus on ilmoitettava kilpailun järjestäjälle. 

4) Kaikkien pelaajien on käytettävä kenkiä.
Kenkien on oltava sisäurheiluun tarkoitettuja. Sukat eivät saa olla kenkien päällä. Mikäli pelaajalta putoaa toinen tai molemmat kengät pelin aika­na, hän saa jatkaa peliä seuraavaan pelikatkoon saakka.

402 Erotuomarien asusteet

1) Erotuomarien on käytettävä paitaa, lyhyitä mustia urheilu­housuja ja mustia polvisukkia.
Erotuomareiden on käytettävä samanvärisiä asuja.

403 Maalivahdin erityisvarusteet

1) Maalivahti ei saa käyttää mailaa.

2) Maalivahdin on käytettävä kasvosuojusta, mikä on IFF:n ma­teriaalisääntöjen kanssa yhtäpitävä ja merkitty sen mukaisesti.
Tämä koskee ainoastaan kaukalossa olevaa maalivahtia pelin ollessa käynnissä. Kaikenlainen kasvosuojuksen käsittely, lukuun ottamatta sen maalaamista, on kielletty.

3) Maalivahti saa käyttää suojavarusteita, mutta suojavarusteis­sa ei saa olla osia joiden tarkoitus on peittää maalia.
Kypärä ja ohuet hanskat ovat sallittuja. Kaikenlaisten kiinnitys- ja kit­ka-aineiden käyttö on kielletty. Mitään esineitä ei saa pitää maalin sisällä tai sen päällä. Maalivahti ei saa käyttää minkäänlaisia suoja­varusteita, jotka peittävät enemmän kuin maalivahdin vartalo, esi­merkiksi olkatoppauksia. 

404 Kapteenin erityisvarusteet

1) Joukkueen kapteenilla on oltava hihanauha.
Hihanauhaa on pidettävä käsivarressa ja sen on oltava selvästi erot­tuva. Teipin käyttö on kielletty.

405 Henkilökohtaiset varusteet

1) Pelaaja ei saa käyttää varusteita, jotka saattavat aiheuttaa loukkaantumisia.
Tämä koskee suojaavia ja lääketieteellisiä varusteita, suojalaseja sekä muita esineitä kuten kelloja, korvakoruja ja vastaavia. Erotuomarit päättävät siitä, onko joku varuste vaarallinen. Kaikkien suojavarustei­den on oltava vaatteiden alla, mikäli tämä on mahdollista. Päähinei­den käyttö on kielletty. Joustavien ja solmuttomien otsa- tai hikinau­hojen käyttö on kuitenkin sallittu. Kaikenlaisten pitkien lämpöhousujen käyttö on kenttäpelaajille kielletty. Poikkeukset hyväksyy vain kilpailun järjestäjä kirjallisesta anomuksesta.

406 Pallo

1) Pallon on oltava IFF:n hyväksymä ja merkitsemä.
Pallon pinnan on oltava yksivärinen ja ei-fluoresoivaa väriä. Myös pal­lon sisäpinnan väri ei saa olla fluoresoiva.

407 Maila

1) Mailan on oltava IFF:n hyväksymä ja merkitsemä.
Varren kaikenlainen muunlainen käsitteleminen kuin lyhentäminen on kielletty. Vartta voi teipata aloitusmerkin yläpuolelta, mutta tun­nistus- ja hyväksymismerkintöjä ei saa peittää. 

2) Lapa ei saa olla teräväreunainen ja sen käyryys saa olla kor­keintaan 30 mm.
Lavan kaikenlainen muunlainen käsitteleminen paitsi taivuttaminen on kielletty. Lavan käyryys mitataan lavan sisäpuolen korkeimmasta kohdasta mailan maatessa tasaisella alustalla. Lavan vaihtaminen on sallittu, mikäli lapa on hyväksytty varren kanssa ja on samaa tuo­temerkkiä, mutta uutta lapaa ei saa heikentää. Lavan ja varren liitos­kohdan teippaaminen on sallittu, mutta korkeintaan 10 mm lavan näkyvästä osasta saa olla peitettynä.

408 Erotuomarien varusteet

1) Erotuomareilla tulee olla muoviset keskikokoiset pillit, mitta ja punaiset kortit.
Sarjajärjestäjä voi antaa luvan muunlaisten pillien käyttöön.

409 Toimitsijoiden varusteet

1) Toimitsijoilla tulee olla käytössään kaikki varusteet, jotka hei­dän tehtäviensä hoito vaatii.

410 Varusteiden tarkistaminen

1) Erotuomarit päättävät kaikesta varusteiden tarkistamisesta ja mittaamisesta.
Varusteita on tarkistettava sekä ennen ottelua että sen aikana. Pe­laajan, jonka varusteissa on havaittu puutteita ennen ottelua tai sen aikana, on korjattava ne, mukaan lukien virheet mailoissa pois lukien mailan käyryyden mittaus. Varusteiden korjaamisen jälkeen kysei­nen pelaaja voi aloittaa/jatkaa ottelua. Rikkomukset, jotka koskevat pelaajien asusteita, aiheuttavat joukkueelle korkeintaan yhden ran­gaistuksen peliä kohden.
Kaikista virheellisistä varusteista tulee tehdä raportti. Vain molempien joukkueiden kapteenit ja pelaaja, jonka va­rustetta tarkistetaan, saavat olla toimitsijapöydän luona tarkistusta suoritettaessa. Varusteen tarkistuksen jälkeen peliä jatketaan pelikat­kon aiheuttaneen syyn mukaisesti.

2) Joukkueen kapteeni voi pyytää mailan käyryyden mittaamis­ta ja varsi/lapa –yhdistelmän tarkistamista.
Joukkueen kapteenilla on myös oikeus huomauttaa erotuomareil­le muista puutteista vastajoukkueen varusteissa, mutta tällöin ero­tuomarit päättävät siitä ryhtyvätkö he toimenpiteisiin. Mittausta ja varsi/lapa–yhdistelmän tarkistamista voidaan pyytää milloin vain, mutta sitä ei toteuteta ennen kuin seuraavalla pelikatkolla. Mikäli tarkistusta pyydetään pelikatkon aikana, se on suoritettava välittö­mästi, myös maalin tai rangaistuslaukauksen yhteydessä, ellei tästä erotuomarien mielestä ole kohtuutonta haittaa vastajoukkueelle.
Täl­löin tarkistus suoritetaan seuraavalla pelikatkolla. Erotuomarit ovat velvollisia tarkistamaan lavan käyryyden tai varsi/lapa-yhdistelmän joukkueen kapteenin pyynnöstä, mutta vain yksi tarkistus per joukkue pelikatkoa kohden on sallittu. Vain molempien joukkueiden kapteenit ja pelaaja, jonka varustetta tarkistetaan, saavat olla toimitsijapöydän luona varusteen tarkistuksen aikana. Varusteen tarkistuksen jälkeen peliä jatketaan pelikatkon aiheuttaneen syyn mukaisesti. 

5 PELINJATKAMISTAVAT


501 Yleismääräykset pelinjatkamistavoista

1) Kun peli on katkaistu, sitä jatketaan pelitilanteen edellyttä­mällä pelinjatkamistavalla.
Pelinjatkamistavat ovat kiistapallo, sisäänlyönti, vapaalyönti ja ran­gaistuslaukaus.

2) Erotuomarien tulee viheltää kerran, näyttää tilanteen edellyttä­mä näyttö ja osoittaa pelinjatkamispaikka. Palloa voidaan pelata vihellyksen jälkeen, mikäli se on liikkumatta ja oikeassa paikassa.
Erotuomarien tulee ensin antaa pelinjatkamistavan näyttö ja sen jälkeen mahdollinen syynäyttö. Syynäyttöä käytetään vain tarpeen vaatiessa, kuitenkin aina rangaistusten ja rangaistuslaukauksen yh­teydessä. Pallon ei tarvitse olla täysin paikallaan eikä täysin oikeassa paikassa vapaa- tai sisäänlyönnissä, mikäli tällä erotuomarien mie­lestä ei ole oleellista vaikutusta tilanteeseen.

3) Pelinjatkamista ei saa tarpeettomasti viivyttää.
Erotuomarit päättävät siitä, mikä on tarpeetonta viivyttämistä. Mikäli pe­linjatkamista viivytetään, erotuomarien on, mikäli mahdollista, huomau­tettava tästä pelaajaa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

502 Kiistapallo (802)

1) Erän alkaessa sekä maalin hyväksymisen merkiksi suorite­taan kiistapallo keskipisteestä.
Maalia, joka tehdään jatkoajalla tai ottelun tai erän päättävästä rangaistuslaukauksesta, ei vahvisteta kiistapallolla. Kun kiistapallo suoritetaan keskipisteestä, kummankin joukkueen on oltava omilla kenttäpuoliskoillaan.

2) Kun peli on katkaistu, eikä kummankaan joukkueen hyväksi voida määrätä sisäänlyöntiä, vapaalyöntiä tai rangaistuslauka­usta, peliä on jatkettava kiistapallolla.

3) Kiistapallo suoritetaan pelin keskeyttämishetkellä palloa lä­hinnä olleesta kiistapallopisteestä.

4) Kaikkien muiden paitsi kiistapalloa suorittavien pelaajien on välittömästi, ilman että erotuomarien tarvitsee tästä huomaut­taa, siirryttävä vähintään kolmen metrin päähän pallosta mailat mukaan lukien.
Ennen kiistapallon suorittamista erotuomarien on tarkistettava, että joukkueet ovat valmiina ja että kaikki pelaajat ovat paikoillaan.

5) Kiistapalloon osallistuu kummastakin joukkueesta yksi kenttä­pelaaja. Pelaajien on seisottava rintamasuunta vastajoukkueen päätyä kohti. Pelaajien vartalot eivät saa koskettaa toisiaan en­nen kiistapallon suorittamista. Pelaajien jalkojen tulee olla samal­la tasolla keskiviivaan nähden oman maalin puolella. Mailoista on pidettävä kiinni tavallisella peliotteella molemmat kädet merkki­viivan yläpuolella. Lapojen on oltava kohtisuoraan keskiviivaan verrattuna kummallakin puolella palloa koskettamatta sitä.
Tavallisella peliotteella tarkoitetaan sitä otetta, jota pelaaja käyttää pelin ollessa käynnissä. Puolustavan joukkueen pelaaja valitsee puo­len, jolle hän mailansa laittaa. Mikäli kiistapallo suoritetaan keski­viivalta, vierasjoukkueen pelaaja valitsee puolen, jolle hän mailansa laittaa
.
Pallon on oltava lapojen keskikohdan tasalla. Kiistapalloa suorittavan pelaajan on noudatettava erotuomarien ohjeita, muuten hänen tilalleen vaihdetaan toinen kaukalossa oleva pelaaja. Mikäli syntyy erimielisyyttä koskien vaihtamista ennen kiistapallon suoritta­mista, vierasjoukkue on velvollinen vaihtamaan ensin.

6) Kiistapallo voi mennä suoraan maaliin.

503 Kiistapallon aiheuttavia tilanteita

1) Pallo rikkoontuu tahattomasti.

2) Palloa ei voida pelata sääntöjen mukaisesti.
Erotuomarien tulee antaa pelaajille kohtuullinen mahdollisuus pelata palloa ennen kuin peli katkaistaan.

3) Kaukalon osat ovat irronneet toisistaan ja pallo tulee tapah­tumapaikan lähelle.

4) Maalikehikko on tahattomasti siirtynyt eikä sitä voida laittaa paikoilleen kohtuullisessa ajassa.
Maalivahdin velvollisuus on siirtää maalikehikko paikoilleen heti, kun se on mahdollista.

5) Tapahtuu vakava loukkaantuminen tai loukkaantunut pelaa­ja vaikuttaa suoraan peliin.
Erotuomarit päättävät siitä, mikä katsotaan vakavaksi loukkaantumi­seksi, mutta heti kun tätä epäillään, peli on välittömästi katkaistava.

6) Epätavallinen tilanne pelin aikana.
Erotuomarit päättävät siitä, mikä katsotaan epätavalliseksi tilan­teeksi, mutta tällaisia ovat aina mm. peliin kuulumaton henkilö tai esine kaukalossa, valojen sammuminen kokonaan tai osittain sekä 
28 loppusummerin soiminen vahingossa tai kun pallo osuu erotuoma­riin ja tällä on huomattava vaikutus peliin.

7) Maali hylätään huolimatta siitä, että vapaalyönnin aiheutta­vaa rikettä ei ole tehty.
Tämä koskee myös tilannetta, kun pallo menee maaliin ylittämättä maaliviivaa etupuolelta.

8) Rangaistuslaukauksesta ei synny maalia.
Tämä koskee myös tilannetta, kun rangaistuslaukaus suoritetaan väärin.

9) Siirretty rangaistus pannaan täytäntöön, koska rikkonut joukkue saa pallon haltuunsa.
Tämä koskee myös tilannetta, kun rikottu joukkue yrittää erotuoma­reiden mielestä kuluttaa aikaa.

10) Rangaistus tuomitaan rikkeestä, joka ei liity peliin, ja rikko­mus on todettu pelin ollessa käynnissä.
Tämä koskee myös tilannetta, kun rangaistu pelaaja astuu kaukaloon ennen rangaistuksen päättymistä.

11) Erotuomarit eivät pysty määrittämään kumman joukkueen hyväksi sisäänlyönti tai vapaalyönti tuomitaan.
Tämä koskee myös tilannetta, kun molempien joukkueiden pelaajat syyllistyvät samanaikaiseen rikkomukseen.

12) Kun erotuomarit pitävät tekemäänsä päätöstä virheellisenä.

504 Sisäänlyönti (803)

1) Kun pallo menee kaukalon ulkopuolelle, tuomitaan palloa ei-pelanneelle joukkueelle sisäänlyönti.
Palloa pelanneella joukkueella tarkoitetaan joukkuetta, jonka pelaa­jat tai varusteet viimeksi koskettivat palloa ennen kuin se meni kau­kalon ulkopuolelle. Tähän kuuluu myös tilanne, kun pelaaja siirtää palloa maalikehikosta lyöden maaliverkkoa koskettamatta palloa.

2) Sisäänlyönti suoritetaan 1,5 metrin päästä kaukalon laidasta paikasta, jossa pallo meni kaukalon ulkopuolelle, mutta ei kos­kaan maaliviivan oletetun jatkeen takaa.
Pallon ei tarvitse olla täysin liikkumatta eikä täysin oikeassa paikassa, mikäli erotuomarien mielestä tällä ei ole oleellista vaikutusta peliin. Mikäli joukkueelle on hyötyä siitä, että se suorittaa sisäänlyönnin lä­hempää laitaa kuin 1,5 metriä, tämä on sallittava. Mikäli pallo menee kaukalon ulkopuolelle maaliviivan oletetun jatkeen takana, suorite­taan sisäänlyönti lähimmästä kiistapallopisteestä. Mikäli pallo kos­kee kattoa tai muita esineitä kaukalon yläpuolella, sisäänlyönti suo­ritetaan 1,5 metrin päästä kaukalon laidasta keskiviivan suuntaisesti.

3) Vastajoukkueen pelaajien on välittömästi ilman erotuoma­rien huomauttamista siirryttävä vähintään kolmen metrin pää­hän pallosta, mailat mukaan lukien.
Sisäänlyöntiä suorittavan pelaajan ei tarvitse odottaa vastapelaajien siirtymistä, mutta mikäli palloa pelataan vastapelaajan yrittäessä siirtyä tarvittavalle etäisyydelle, erotuomarien ei tämän johdosta tule ryhtyä toimenpiteisiin.

4) Palloa on pelattava mailalla. Sitä on lyötävä, eikä sitä saa saat­taa tai nostaa mailalla.

5) Sisäänlyönnin suorittanut pelaaja ei saa koskettaa palloa uu­delleen ennen kuin se on koskenut toista pelaajaa tai tämän varusteita.

6) Sisäänlyönti voi mennä suoraan maaliin.

505 Sisäänlyönnin aiheuttavia tilanteita

1) Pallo menee kaukalon ulkopuolelle tai koskettaa kattoa tai muita esineitä kaukalon yläpuolella.

506 Vapaalyönti (804)

1) Vapaalyönnin aiheuttavan rikkeen jälkeen on rikotun joukku­een hyväksi tuomittava vapaalyönti.
Vapaalyönnin aiheuttavien rikkeiden yhteydessä on noudatettava hyötynäkökohtaa, kun se on mahdollista. Hyötynäkökohdalla tarkoi­tetaan sitä, että mikäli rikotulla joukkueella rikkeen jälkeen on edelleen pallo hallussaan, sille on annettava mahdollisuus jatkaa pelaamista, mikäli tästä on enemmän hyötyä kuin vapaalyönnistä. Mikäli hyöty­näkökohtaa noudatetaan ja peli katkaistaan, koska rikottu joukkue menettää pallon hallinnan, vapaalyönti on suoritettava viimeisen rikkeen tapahtumapaikasta.

2) Vapaalyönti suoritetaan rikkomuspaikasta, mutta ei koskaan maaliviivan oletetun jatkeen takaa eikä 3,5 metriä lähempää maalivahdin aluetta.
Pallon ei tarvitse olla täysin liikkumatta eikä täysin oikeassa paikas­sa, mikäli tällä ei erotuomarin mielestä ole oleellista vaikutusta peliin. Vapaalyönti lähempää kuin 1,5 metriä kaukalon reunasta voidaan siirtää tälle etäisyydelle. Mikäli rikkomuspaikka on maaliviivan ole­tetun jatkeen takana, suoritetaan vapaalyönti lähimmästä kiista­pallopisteestä. Mikäli rikkomuspaikka on lähempänä kuin 3,5 metriä maalivahdin alueesta, vapaalyönti on siirrettävä paikkaan mikä on 3,5 metriä maalivahdin alueen ulkoreunasta ja maaliviivan keskikoh­dasta rikkomuspaikan kautta vedetyllä kuvitellulla viivalla. Muurille jää 0,5 metrin tila ja etäisyys vapaalyöntipaikkaan on 3 metriä. Tässä tapauksessa puolustavalla joukkueella on aina oltava oikeus muo­dostaa puolustusmuuri välittömästi oman maalivahdin alueensa ulkopuolelle. Mikäli hyökkäävä joukkue estää tämän, puolustavan joukkueen hyväksi tuomitaan vapaalyönti. Hyökkäävän joukkueen ei tarvitse odottaa kunnes puolustava joukkue on muodostanut puolus­tusmuurin, ja hyökkäävän joukkueen pelaajat voivat asettua puolus­tusmuurin eteen.

3) Vastajoukkueen pelaajien on välittömästi ilman erotuoma­rien huomauttamista siirryttävä vähintään 3 metrin päähän pallosta, mailat mukaan lukien.
Vapaalyöntiä suorittavan pelaajan ei tarvitse odottaa vastapelaajien siirtymistä, mutta mikäli palloa pelataan vastapelaajan yrittäessä siirtyä tarvittavalle etäisyydelle, erotuomarien ei tämän johdosta tule ryhtyä toimenpiteisiin.

4) Palloa on pelattava mailalla. Sitä on lyötävä, eikä sitä saa saat­taa eikä nostaa.

5) Vapaalyönnin suorittanut pelaaja ei saa koskea palloa uu­delleen ennen kuin se on koskenut toista pelaajaa tai jonkun muun pelaajan varusteita.

6) Vapaalyönti voi mennä suoraan maaliin.

507 Vapaalyönnin aiheuttavia rikkeitä

1) Pelaaja lyö, painaa, nostaa, potkaisee vastustajan mailaa. (901, 902, 903, 912)

Mikäli erotuomarien mielestä pelaaja on pelannut palloa ennen osu­mista vastapelaajan mailaan, heidän ei tule ryhtyä toimenpiteisiin.

2) Pelaaja pitää kiinni vastustajasta tai vastustajan mailasta. (910)

3) Mailan lavan nostaminen yli lantiotason takaheilahduksessa ennen pallon pelaamista tai etuheilahduksessa pallon pelaami­sen jälkeen. (904) 
Tämä koskee myös valelaukauksia. Korkea heilahdus on kuitenkin sallittu, mikäli muita pelaajia ei ole lähellä eikä minkäänlaista vaa­raa osumasta ole. Lantiotasoksi katsotaan lantion korkeus seistäessä suorana.

4) Kenttäpelaaja pelaa tai yrittää pelata palloa mailalla tai jalalla polvitason yläpuolella. (904, 913)
Reisikuoletus on sallittua ellei se aiheuta vaaraa. Polvitasoksi katso­taan polvien korkeus seistäessä suorana.

5) Kenttäpelaaja sijoittaa mailansa tai jalkansa vastapelaajan jalkojen väliin. (905)

6) Palloa pelaava tai sitä tavoitteleva pelaaja pakottaa tai työn­tää vastapelaajaa muuten kuin olkapäällä olkapäätä vasten. (907)

7) Palloa pelaava, sitä tavoitteleva tai parempaan paikkaan pyr­kivä pelaaja etenee takaperin päin vastapelaajaa tai estää vas­tapelaajaa siirtymästä aikomaansa suuntaan. (908, 911).
Tämä koskee myös tilannetta, jolloin hyökkäävä joukkue estää puo­lustusmuurin muodostamisen vapaalyönnin yhteydessä, joka on tuomittu rikkeestä korkeintaan 3,5 metrin etäisyydeltä maalivahdin alueesta.

8) Kenttäpelaaja potkaisee palloa kaksi kertaa, ilman että se vä­lillä koskettaa pelaajan mailaa, toista pelaajaa tai tämän varus­teita. (912)
Tämä on virhe vain, jos pelaaja erotuomareiden mielestä potkaisee palloa tarkoituksellisesti molemmilla kerroilla.

9) Kenttäpelaaja on maalivahdin alueella. (914)

Kenttäpelaaja saa liikkua maalivahdin alueen läpi, mikäli tämä ero­tuomarin mielestä ei vaikuta peliin eikä estä maalivahdin työskentelyä.
Mikäli puolustavan joukkueen kenttäpelaaja tilanteessa, jossa vastajoukkue suorittaa vapaalyönnin kohti maalia, on maalivahdin alueella tai maalikehikon sisällä tai jos maalikehikko on siirretty pois alueelta, missä se normaalisti sijaitsee, on vastajoukkueen hyväksi aina määrättävä rangaistuslaukaus.

Kenttäpelaajan katsotaan olevan maalivahdin alueella, kun mikä tahansa hänen vartalonsa osa koskettaa maalivahdin aluetta. Kent­täpelaajan ei katsota olevan maalivahdin alueella, jos ainoastaan hänen mailansa koskettaa maalivahdin aluetta. Maalivahdin alueen rajat kuuluvat alueeseen.

10) Kenttäpelaaja siirtää tarkoituksellisesti vastajoukkueen maalin kehikkoa. (914)

11) Kenttäpelaaja estää passiivisesti maalivahtia tämän toimit­taessa palloa peliin. (915)
Tämä on rike ainoastaan silloin, kun kenttäpelaaja on maalialueella tai kolme metriä lähempänä maalivahtia mitattuna siitä, mistä maa­livahti saa pallon haltuunsa. Passiivinen tarkoittaa estämistä tahatto­masti tai väistämättä jättämistä.

12) Kenttäpelaaja hyppää ilmaan ja pysäyttää pallon. (916)
Hypätessä molempien jalkojen on irrottava kokonaan lattiasta. Juok­seminen ei ole hyppäämistä. Pelaaja saa hypätä pallon yli, mikäli hän ei koske sitä.

13) Kenttäpelaaja pelaa palloa kaukalon ulkopuolelta. (ei ero­tuomarinäyttöä)
Pelaaja on kaukalon ulkopuolella, kun toinen tai molemmat hänen jaloistaan on kaukalon ulkopuolella. Mikäli pelaaja vaihdon aikana pelaa palloa kaukalon ulkopuolelta, tämä rinnastetaan liian monen pelaajan olemiseen kaukalossa samanaikaisesti. Mikäli pelaaja pelaa palloa vaihtopenkiltä eikä ole vaihtamassa kaukalossa olevan pelaa­jan kanssa, tämä katsotaan pelin sabotoimiseksi. Pelaaja saa käydä kaukalon ulkopuolella, mutta palloa ei saa pelata sieltä. 

14) Maalivahti menettää kokonaan kosketuksen maalialuee­seensa toimittaessaan palloa peliin. (917)
Tässä tapauksessa maalivahtia ei rinnasteta kenttäpelaajaan. Maa­livahdin katsotaan kokonaan jättäneen maalialueensa, kun mikään hänen vartalonsa osista ei enää kosketa maalialueen lattiaa. Pallo on toimitettu peliin, kun maalivahti ei enää kosketa palloa. Mikäli hän tämän jälkeen jättää maalialueen, tämä ei aiheuta toimenpiteitä. Tätä sääntöä on myös sovellettava, mikäli maalivahti ottaa pallon haltuunsa maalialueella ja hänen koko vartalonsa sen jälkeen liukuu maalialueen ulkopuolelle. Maalialueen rajat kuuluvat alueeseen.

15) Maalivahti heittää tai potkaisee pallon keskiviivan yli. (917)
Tämä on virhe vain, jos pallo ei kosketa lattiaa, kaukaloa, toista pelaa­jaa tai tämän varusteita ennen kuin se ylittää keskiviivan. Pallon on kokonaan ylitettävä keskiviiva.

16) Kiistapallo, vapaa- tai sisäänlyönti suoritetaan virheellisesti tai suoritusta viivytetään tarkoituksellisesti. (918)
Tämä koskee tilannetta, jolloin rikottu joukkue vie pallon pois, kun peli on katkaistu, tai kun palloa saatetaan tai nostetaan mailalla. Mikäli vapaa- tai sisäänlyönti suoritetaan väärästä paikasta tai pallo ei ole täysin liikkumatta, se voidaan uusia. Pallon ei kuitenkaan tarvitse olla täysin oikeassa paikassa eikä liikkumatta, mikäli tällä ei ole ero­tuomarien mielestä oleellista vaikutusta peliin.

17) Maalivahdilla on pallo hallussaan yli kolme sekuntia. (924)
Mikäli maalivahti laittaa pallon maahan ja ottaa sen uudelleen hal­tuunsa, pallon katsotaan koko ajan olevan hänen hallussaan.

18) Maalivahti ottaa vastaan syötön tai ottaa pallon oman jouk­kueen kenttäpelaajalta. (924)
Tämä on rikkomus vain, mikäli syöttö erotuomarien mielestä on tar­koituksellinen. Vastaanotto on kiellettyä vain, mikäli maalivahti kos­kee palloa joko kädellään tai käsivarrellaan, myös sen jälkeen kun maalivahti on koskenut tai pysäyttänyt pallon jollakin muulla kehon osallaan. Maalivahti voi ottaa vastaan oman joukkueen pelaajan syötön, jos maalivahti jättää maalialueensa ja vastaanottaa syötön siellä. Tällöin hänet rinnastetaan kenttäpelaajaan. Näin maalivahti voi jätettyään maalialueensa pysäyttää pallon siellä, palata maa­lialueelle ja ottaa pallon haltuunsa ilman että se tulkitaan syötöksi maalivahdille.Syöttö maalivahdille ei ole maalintekotilanne eikä voi johtaa ran­gaistuslaukaukseen.

19) Rangaistus on tuomittu rikkeestä pelitilanteessa. (määrätty erotuomarinäyttö)

20) Pelaaja viivyttää peliä. (924)
Tämä koskee tilannetta, jolloin kenttäpelaaja aikaa voittaakseen aset­tuu kaukaloa tai maalin kehikkoa vasten estääkseen vastapelaajaa tavoittelemasta palloa sääntöjen mukaisesti. Tämä koskee myös tilan­netta, jolloin maalivahti sulkee pallon verkon läpi. Mikäli mahdollista, pelaajaa on huomautettava tästä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

508 Rangaistuslaukaus (806)

1) Rangaistuslaukauksen aiheuttavan rikkeen jälkeen on riko­tun joukkueen hyväksi tuomittava rangaistuslaukaus.
Mikäli rangaistuslaukaus tuomitaan siirretyn rangaistuksen aikana tai se aiheutuu rangaistuksen aiheuttavasta rikkeestä, on myös nou­datettava sääntöjä rangaistuksista rangaistuslaukauksen yhteydessä.

2) Rangaistuslaukauksen suorittaminen aloitetaan keskipisteestä.

3) Kaikkien pelaajien, rangaistuslaukauksen suorittavaa pelaajaa ja vastajoukkueen maalivahtia lukuun ottamatta, on oltava vaih­toalueillaan koko rangaistuslaukauksen suorituksen ajan. Maali­vahdin on oltava maaliviivalla rangaistuslaukauksen alkaessa.
Erimielisyystilanteessa maalivahdin on tultava ensiksi kaukaloon. Maalivahtia ei voi korvata kenttäpelaajalla. Mikäli maalivahti syyllis­tyy rikkeeseen rangaistuslaukauksen aikana, on rangaistus pantava täytäntöön ja tuomittava uusi rangaistuslaukaus. Mikäli toinen pe­laaja rikkoneesta joukkueesta syyllistyy rikkeeseen rangaistuslaukauk­sen aikana, on tuomittava uusi rangaistuslaukaus ja rikkeen syynä on pelin sabotoiminen.

4) Palloa voidaan pelata rajoittamattoman monta kertaa, mutta sen on oltava koko suorituksen ajan liikkeessä eteenpäin. Rangais­tuslaukausta suorittava pelaaja ei saa koskea palloon uudelleen rangaistuslaukauksen aikana maalivahdin koskettua palloon.
Peliajan pitää olla pysäytettynä koko rangaistuslaukauksen ajan. Liike eteenpäin tarkoittaa poispäin keskiviivasta. Mikäli pallo osuu maalin tolppaan tai ylärimaan ja menee sen jälkeen maalivahdin kautta maaliviivan yli keskiviivan puolelta, maali on kuitenkin hyväksyttävä. Mikäli pallo vedetään taaksepäin rangaistuslaukauksen alussa, ran­gaistuslaukaus on keskeytettävä ja aloitettava uudestaan.

5) Kahden minuutin joukkuerangaistus, joka annetaan rangais­tuslaukauksen yhteydessä, merkitään pöytäkirjaan vain, mikäli rangaistuslaukaus ei johda maaliin.
Rangaistun pelaajan on istuttava rangaistuspenkillä rangaistuslau­kauksen aikana.

509 Siirretty rangaistuslaukaus (807)

1) Siirretty rangaistuslaukaus on tuomittava, mikäli tapahtuu rike, josta tuomitaan rangaistuslaukaus mutta rikotulla joukku­eella on rikkeen jälkeen pallo hallussaan ja maalintekotilanne on edelleen meneillään.
Mikäli siirretty rangaistuslaukaus tuomitaan siirretyn rangaistuksen aikana tai se aiheutuu rangaistuksen aiheuttavasta rikkeestä, on nou­datettava myös sääntöjä rangaistuksista rangaistuslaukauksen yhtey­dessä. Rangaistuksen aiheuttava rike voi aiheuttaa siirretyn rangaistus­laukauksen myös, jos yhtä rangaistusta jo siirretään.

2) Siirretyn rangaistuslaukauksen yhteydessä rikotulla joukku­eella on mahdollisuus jatkaa hyökkäystä, kunnes välitön maa­lintekotilanne on ohi.Siirretty rangaistuslaukaus on pantava täytäntöön myös erän tai ot­telun lopussa. Mikäli rikottu joukkue tekee siirretyn rangaistuslauka­uksen aikana hyväksyttävän maalin, on maali hyväksyttävä ja ran­gaistuslaukaus peruutettava.

510 Rangaistuslaukauksen aiheuttavia rikkeitä

1) Maalintekotilanne tai sen syntyminen estyy, koska puolusta­va joukkue on tehnyt rikkeen joka johtaa vapaalyöntiin tai ran­gaistukseen. (määrätty erotuomarinäyttö)
Erotuomarit ratkaisevat sen, mikä katsotaan maalintekotilanteeksi. Maalialueella tapahtuvat rikkeet eivät automaattisesti johda rangais­tuslaukaukseen.Rangaistuslaukaus on aina tuomittava, jos maalintekotilanteessa puolustava joukkue tarkoituksellisesti siirtää maalin kehikkoa tai pe­luuttaa tarkoituksellisesti liian montaa pelaajaa kentällä.
Rangaistuslaukaus on aina tuomittava, kun vapaalyöntitilantees­sa laukaistaan kohti maalia ja puolustavan joukkueen kenttäpelaaja on maalivahdin alueella, maalikehikon sisällä tai jos maalikehikko on siirretty pois alueelta, jossa se normaalisti sijaitsee. 


6 RANGAISTUKSET


601 Yleismääräykset rangaistuksista

1) Rangaistuksen aiheuttavasta rikkeestä on siihen syyllisty­neelle tuomittava rangaistus.
Mikäli erotuomarit eivät pysty määrittämään rikkonutta pelaajaa tai mikäli rikkeeseen on syyllistynyt joukkueen toimihenkilö, joukkueen kapteenin on valittava kenttäpelaaja jolla ei ole rangaistusta kärsittä­vänä, kärsimään rangaistus. Mikäli joukkueen kapteeni kieltäytyy te­kemästä tätä tai kärsii rangaistusta, erotuomarit valitsevat pelaajan.
Kaikki toimeenpantavat rangaistukset on merkittävä ottelu­pöytäkirjaan, mukaan lukien rangaistuksen aika, pelaajan numero, rangaistuksen laatu ja rangaistuksen syy. Mikäli rangaistus johtuu pelitilanteessa tapahtuneesta rikkeestä, on rikotulle joukkueelle tuo­mittava vapaalyönti. Mikäli rangaistus johtuu rikkeestä pelitilanteen ulkopuolella, peliä jatketaan kiistapallolla. Mikäli rangaistus tuomi­taan pelikatkon aikana tapahtuneesta rikkeestä, peliä jatketaan pe­likatkon aiheuttaneen syyn mukaisesti.Joukkueen kapteeni, jolle on määrätty rangaistus, menettää oikeu­tensa puhua erotuomareille paitsi mikäli nämä puhuvat hänelle.

2) Rangaistun pelaajan on oltava rangaistuspenkillä koko ran­gaistuksen ajan.
Rangaistus, joka ei ole päättynyt varsinaisen peliajan loppuun men­nessä, jatkuu jatkoajalla. Jatkoajan jälkeen kaikki rangaistukset lukuun ottamatta pelirangaistuksia katsotaan päättyneiksi. Ran­gaistun pelaajan on oltava samalla puolella keskiviivaa kuin hänen joukkueensa lukuun ottamatta tilannetta, kun toimitsijapöytä ja rangaistuspenkit ovat poikkeuksellisesti samalla puolella kaukaloa kuin vaihtoalueet.
Varsinaisella peliajalla rangaistu pelaaja saa pois­tua rangaistuspenkiltä tauon ajaksi. Rangaistu pelaaja ei saa lähteä rangaistuspenkiltä varsinaisen peliajan ja jatkoajan välisen tauon ai­kana. Rangaistu pelaaja ei saa osallistua aikalisään. Pelaajan, jonka rangaistus päättyy, on välittömästi lähdettävä rangaistuspenkiltä, paitsi kun hänen joukkueelleen on tuomittu muita rangaistuksia jot­ka estävät tämän tai hän kärsii henkilökohtaista rangaistusta. Maa­livahti, jonka rangaistus päättyy, ei saa lähteä rangaistuspenkiltä en­nen seuraavaa pelikatkoa.
Kenttäpelaaja, jolla ei ole rangaistusta kärsittävänä, voi korvata loukkaantuneen rangaistun pelaajan rangaistuspenkillä. Tässä tilan­teessa molemmat pelaajat merkitään pöytäkirjaan, mutta rangais­tuksen kärsivän pelaajan numero merkitään sulkuihin. Mikäli louk­kaantunut pelaaja astuu kaukaloon ennen kuin rangaistus päättyy, tuomitaan pelirangaistus 1.
Mikäli toimitsijavirheen takia pelaaja päästetään kaukaloon liian aikaisin ja virhe huomataan varsinaisen rangaistusajan aikana, pe­laaja joutuu uudestaan rangaistuspenkille. Rangaistusaikaa ei lisätä, vaan pelaaja saa palata kaukaloon, kun hänen varsinainen rangais­tusaikansa päättyy.

3) Mikäli maalivahdille tuomitaan yksi tai useampia kahden minuutin joukkuerangaistuksia, joukkueen kapteeni valitsee kenttäpelaajan, jolla ei ole rangaistusta kärsittävänä, kärsimään rangaistuksen. Maalivahti, jolle tuomitaan viiden minuutin joukkuerangaistus tai henkilökohtainen rangaistus, kärsii ran­gaistuksen itse.
Mikäli maalivahdille tuomitaan yksi tai useampia kahden minuutin joukkuerangaistuksia hänen kärsiessään rangaistuksia, tai viiden mi­nuutin joukkuerangaistuksen tai henkilökohtaisen rangaistuksen yh­teydessä, maalivahti kärsii rangaistukset itse.Mikäli maalivahti kärsii rangaistuksia ja varamaalivahtia ei ole käytettävissä, joukkueella on enintään kolme minuuttia aikaa va­rustaa kenttäpelaaja sääntöjen mukaisesti, mutta tätä aikaa ei saa käyttää lämmittelyyn. Uusi maalivahti ja vaihtoaika merkitään ottelu­pöytäkirjaan. Kun rangaistus päättyy, maalivahti ei saa tulla kentälle ennen kuin peli on katkaistu. Tämän johdosta joukkueen kapteenin va­litseman kenttäpelaajan, jolla ei ole rangaistusta kärsittävänä, on men­tävä rangaistuspenkille maalivahdin kanssa ja palattava kaukaloon joukkuerangaistuksen päättyessä.
Vain rangaistuksen saanut pelaaja merkitään pöytäkirjaan. Erotuomareiden on yhdessä toimitsijoiden kanssa autettava maalivahtia, jonka rangaistus päättyy pelin ollessa käynnissä, lähtemään rangaistuspenkiltä heti kun peli on katkaistu.

4) Rangaistusaika seuraa peliaikaa.

602 Joukkuerangaistus

1) Joukkuerangaistuksen on tarkoitus vaikuttaa joukkueeseen, ja tämän takia rangaistua pelaajaa ei saa korvata kaukalossa rangaistuksen aikana.

2) Korkeintaan yhtä joukkuerangaistusta per pelaaja ja kahta jouk­kuerangaistusta per joukkue voidaan mitata samanaikaisesti.
Kaikki joukkuerangaistukset on mitattava siinä järjestyksessä kuin ne on määrätty. Pelaajan, jonka rangaistusta ei voida mitata, on oltava rangaistuspenkillä siitä hetkestä alkaen, kun hänen rangaistuksensa on määrätty. Mikäli useampi kuin yksi rangaistus määrätään jouk­kueelle, jolla on jo joukkuerangaistus meneillään, joukkueen kapteeni valitsee sen mikä uusista rangaistuksista mitataan ensin. Lyhyemmät joukkuerangaistukset mitataan tällaisissa tapauksissa kuitenkin aina ennen pidempiä.

3) Joukkueella, jolla on useampi kuin kaksi joukkuerangaistusta meneillään, on kuitenkin oikeus pelata neljällä pelaajalla kau­kalossa.
Joukkueen on pelattava neljällä pelaajalla kaukalossa, kunnes heillä on vain yksi joukkuerangaistus mitattavana. Pelaajan, jonka rangais­tus päättyy ennen tätä, on jäätävä rangaistuspenkille kunnes peli on katkaistu tai mikäli tämä tapahtuu aikaisemmin, myöhemmät ran­gaistukset päättyvät niin, että joukkueella on vain yksi joukkueran­gaistus mitattavana. Joukkueen kaikkien rangaistujen pelaajien on lähdettävä rangaistuspenkiltä siinä järjestyksessä kuin heidän jouk­kuerangaistuksensa päättyvät, mutta sääntöjä samanaikaisesti kau­kalossa sallittavista pelaajamääristä on noudatettava kaiken aikaa. Erotuomarien on yhdessä toimitsijoiden kanssa autettava pelaajaa, jonka rangaistus päättyy pelin aikana, lähtemään rangaistuspenkiltä heti, kun peli on katkaistu.

4) Mikäli pelaaja, jolle on tuomittu joukkuerangaistus, syyllistyy useampaan rangaistuksen aiheuttavaan rikkeeseen, on hänen kärsittävä kaikki rangaistuksensa peräkkäin.
Tätä noudatetaan riippumatta siitä, onko ensimmäinen rangaistus alkanut vai ei. Mikäli joukkuerangaistus on alkanut ja samalle pelaa­jalle tuomitaan toinen joukkuerangaistus, tämä ei vaikuta ensimmäi­sen joukkuerangaistuksen mittaamiseen, vaan se jatkuu siitä missä se oli uutta rangaistusta määrättäessä.
Peräkkäin kärsiminen tarkoittaa sitä, että heti, kun pelaajan en­simmäinen joukkuerangaistus päättyy, seuraavan mittaaminen on aloitettava, paitsi mikäli joukkueella on muita joukkuerangaistuksia, joita ei vielä mitata ja jotka on määrätty ensimmäisen pelaajan jouk­kuerangaistusten välillä.
Pelaajalle voidaan määrätä rajoittamaton määrä joukkueran­gaistuksia. Mikäli pelaajalle on tuomittu henkilökohtainen rangais­tus, kaikkien hänelle tuomittujen joukkuerangaistusten on päätyttävä ennen henkilökohtaisen rangaistuksen mittaamisen aloittamista.
Mikäli pelaajalle, jonka henkilökohtainen rangaistus on alkanut, määrätään uusi joukkuerangaistus, henkilökohtaisen rangaistuksen ajanotto keskeytetään ja aloitetaan uudestaan vasta kun joukkue­rangaistus on päättynyt. Tällöin joukkueen kapteenin valitseman pelaajan, jolla ei ole rangaistusta kärsittävänä, on tultava rangais­tuspenkille kärsimään joukkuerangaistus ja palattava kentälle jouk­kuerangaistuksen päättyessä. Mikäli rangaistu pelaaja syyllistyy pelirangaistuksen aiheuttavaan rikkeeseen, on lisäksi noudatettava pelirangaistuksia koskevia määräyksiä.

603 Kahden minuutin joukkuerangaistus

1) Mikäli vastajoukkue tekee maalin meneillään olevan kahden minuutin joukkuerangaistuksen aikana, rangaistus päättyy, paitsi mikäli vastajoukkueella on saman verran tai vähemmän pelaajia kaukalossa.
Rangaistus ei myöskään pääty, mikäli maali tehdään siirretyn ran­gaistuksen aikana tai rangaistuksen aiheuttavasta rikkeestä tuomi­tusta rangaistuslaukauksesta.

2) Mikäli joukkueella on enemmän kuin yksi kahden minuutin joukkuerangaistus, niiden on päätyttävä samassa järjestyksessä kuin ne määrätty.

604 Siirretty rangaistus

1) Kaikkia rangaistuksia voidaan siirtää. Siirrettyä rangaistusta on käytettävä silloin, kun rikotulla joukkueella rangaistuksen aiheuttavan rikkeen jälkeen edelleen on pallo hallussaan. Vain yhtä rangaistusta kerrallaan voidaan siirtää paitsi jos maalinte­kotilanne on meneillään, jolloin myös toista rangaistusta voi­daan siirtää.
Mikäli yksi tai useampi siirretty rangaistus tuomitaan rangaistuslau­kauksen tai siirretyn rangaistuslaukauksen yhteydessä, on noudatet­tava myös määräyksiä rangaistuslaukauksen yhteydessä tuomitta­vista rangaistuksista.

2) Kun siirretty rangaistus on tuomittu, rikotulla joukkueella on mahdollisuus jatkaa hyökkäystä, kunnes rikkonut joukkue saa pallon haltuunsa tai peli katkaistaan.
Siirretty rangaistus pannaan toimeen myös erän tai ottelun lopussa. Mikäli siirretty rangaistus pannaan täytäntöön, koska rikkonut jouk­kue saa pallon haltuunsa, peliä jatketaan kiistapallolla.
Rikotun joukkueen täytyy käyttää siirrettyä rangaistusta rakenta­vaan hyökkäyspeliin. Mikäli erotuomarien mielestä joukkue yrittää ainoastaan kuluttaa aikaa, erotuomarin on huomautettava tästä pelaajia. Mikäli joukkue tästä huolimatta ei yritä hyökätä, peli on kat­kaistava, siirretty rangaistus on pantava täytäntöön ja peliä jatketta­va kiistapallolla.
Mikäli siirretty rangaistus pannaan täytäntöön jonkun muun peli­katkon aiheuttavan syyn johdosta, peliä jatketaan pelikatkon edellyt­tämällä tavalla.Mikäli rikottu joukkue tekee hyväksyttävän maalin siirretyn ran­gaistuksen aikana, maali hyväksytään ja joukkueelle viimeiseksi mää­rätty siirretty kahden minuutin joukkuerangaistus raukeaa. Muut ran­gaistukset eivät raukea.Mikäli rikkonut joukkue tekee maalin siirretyn rangaistuksen aika­na, maali hylätään ja peliä jatketaan kiistapallolla. Jos rikottu joukkue tekee oman maalin, se hyväksytään.

605 Kahden minuutin joukkuerangaistuksen aiheuttavia rikkeitä

1) Pelaaja lyö, painaa, nostaa, potkaisee vastustajan mailaa saa­dakseen huomattavaa etua tai tämä tehdään ilman mahdolli­suutta ehtiä palloon. (901, 902, 903, 912)

2) Pelaaja pitää kiinni vastustajasta tai vastustajan mailasta saa­dakseen huomattavaa etua tai tämä tehdään ilman mahdolli­suutta ehtiä palloon. (910)

3) Kenttäpelaaja pelaa palloa mailalla tai jalalla lantiotason ylä­puolella. (904, 913)
Lantiotasolla tarkoitetaan pelaajan lantiotasoa seistäessä pystysuo­rana. 

4) Pelaaja syyllistyy vaaralliseen peliin mailalla. (904)
Tähän sisältyvät hallitsemattomat mailan etu- tai takaheilautukset ja mailan nostaminen vaarallisesti tai häiritsevästi vastapelaajan pään lähelle.

5) Pelaaja pakottaa tai työntää vastapelaajan kaukaloa tai maa­lin kehikkoa vasten. (907)

6) Pelaaja taklaa vastapelaajaa tai kamppaa vastapelaajan. (909)

7) Joukkueen kapteeni pyytää mailan käyryyden mittausta tai varsi/lapa –yhdistelmän tarkistusta, ja tarkistettu maila on sääntöjen mukainen. (ei erotuomarinäyttöä)Joukkueen kapteeni kärsii rangaistuksen.

8) Kenttäpelaaja osallistuu peliin ilman mailaa. (ei erotuomari­näyttöä)
Tämä ei koske maalivahtia, joka rinnastetaan väliaikaisesti kenttäpe­laajaan.

9) Kenttäpelaaja hakee mailan muualta kuin oman joukkueen vaihtoalueelta. (ei erotuomarinäyttöä)

10) Kenttäpelaaja ei poista rikkoutunutta tai pudonnutta mai­laansa kaukalosta eikä vie sitä vaihtoalueelleen.Pelaajan tulee poistaa ainoastaan selvästi erottuvat mailan osat.

11) Pelaaja estää tarkoituksellisesti pallotonta vastapelaajaa. (911)
Mikäli pelaaja yrittäessään päästä parempaan paikkaan törmää takaperin vastapelaajaan tai estää vastapelaajaa siirtymästä aiko­maansa suuntaan, on tuomittava vain vapaalyönti. 

12) Kenttäpelaaja estää aktiivisesti maalivahtia tämän toimit­taessa palloa peliin.(915)
Tämä katsotaan rikkeeksi vain, mikäli kenttäpelaaja on maalialueella tai kolmea metriä lähempänä maalivahtia mitattuna siitä, mistä maa­livahti saa pallon haltuunsa. Aktiivinen estäminen tarkoittaa maalivah­din sivuttaisliikkeiden seuraamista tai pallon tavoittelua mailalla.

13) Pelaaja rikkoo kolmen metrin sääntöä sisäänlyönnissä tai vapaalyönnissä.(915)
Mikäli sisäänlyönti tai vapaalyönti suoritetaan samaan aikaan kun vastapelaaja yrittää siirtyä vaadittavalle etäisyydelle, ei erotuomarien tule ryhtyä toimenpiteisiin tämän johdosta. Mikäli joukkue muodos­taa puolustusmuurin, joka ei ole vaadittavalla etäisyydellä, vain yhtä pelaajaa rangaistaan.

14) Kenttäpelaaja pysäyttää pallon tai pelaa palloa maaten tai istuen.
(919)Tähän kuuluvat myös pallon pysäyttäminen tai pelaaminen molem­mat polvet tai yksi käsi maassa lukuun ottamatta mailaa pitelevää kättä.

15) Kenttäpelaaja pysäyttää pallon tai pelaa palloa kädellään, käsivarrellaan tai päällään. (920, 921)

16) Väärä vaihto. (922)
Vaihtoon tulevan pelaajan on oltava ylittämässä kaukalon reunusta ennen kuin uusi pelaaja saa mennä kaukaloon. Rajatapauksissa ran­gaistus tuomitaan vain, jos vaihdolla on vaikutusta peliin. Vääräksi vaihdoksi katsotaan myös vaihdot joukkueen vaihtoalueen ulkopuolel­ta pelin ollessa katkaistuna. Kaukaloon tullutta pelaajaa rangaistaan.

17) Joukkue pelaa liian monella pelaajalla kaukalossa. (922)
Vain yhtä pelaajaa rangaistaan. 

18) Rangaistu pelaaja lähtee rangaistuspenkiltä astumatta kau­kaloon ennen kuin hänen rangaistuksensa on päättynyt, kieltäy­tyy lähtemästä rangaistuspenkiltä kun hänen rangaistuksensa on päättynyt, tai astuu kaukaloon pelikatkon aikana ennen kuin hänen rangaistuksensa on päättynyt. (925)
Toimitsijoiden on niin pian kuin mahdollista ilmoitettava tästä ero­tuomareille. Pelaaja, jonka rangaistus päättyy, ei saa lähteä ran­gaistuspenkiltä, mikäli hänen joukkueensa rangaistusmäärä estää tämän tai jos pelaajan rangaistus on henkilökohtainen. Maalivahti, jonka rangaistus päättyy, ei saa lähteä rangaistuspenkiltä ennen seu­raavaa pelikatkoa.
Mikäli rangaistu pelaaja astuu kaukaloon pelin ollessa käynnissä, tämä katsotaan pelin sabotoimiseksi.

19) Joukkue rikkoo peliä systemaattisesti syyllistymällä toistu­viin vapaalyönnin aiheuttaviin rikkeisiin. (määrätty erotuoma­rinäyttö)
Tähän kuuluu myös, kun joukkue lyhyen ajan sisällä tekee useita vä­häisiä rikkeitä. Viimeisimmän rikkeen tehnyttä pelaajaa rangaistaan tästä rikkeestä.

20) Pelaaja viivyttää tarkoituksellisesti peliä. (924)
Tähän kuuluvat, kun rikkoneen joukkueen pelaaja huitaisee tai vie pallon pois pelin katkaisemisen jälkeen, pallon tarkoituksellinen sul­keminen kaukaloa tai maalin kehikkoa vasten tai pallon tarkoituksel­linen rikkominen tai puolustavan joukkueen pelaaja tarkoituksellisesti siirtää maalikehikkoa.

21) Joukkue viivyttää peliä tarkoituksellisesti. (924)
Mikäli joukkue erotuomarien mielestä viivyttää peliä, on joukkueen kapteenille, mikäli mahdollista, huomautettava tästä ennen toimen­piteisiin ryhtymistä. Joukkueen kapteeni valitsee kenttäpelaajan, jolla ei ole rangaistusta kärsittävänä, kärsimään rangaistuksen. Tätä sovel­letaan myös, kun joukkue on myöhässä erätauon jälkeen. Rikkeestä on raportoitava sarjajärjestäjälle.

22) Pelaaja tai joukkueen toimihenkilö protestoi erotuomarien ratkaisuja vastaan tai valmentaminen suoritetaan häiritsevästi tai muuten epäkorrektilla tavalla. (925)
Tähän sisältyy joukkueen kapteenin jatkuva aiheeton kysely erotuoma­rien ratkaisuista. Protestoiminen erotuomarien ratkaisuja vastaan ja häiritsevä valmentaminen katsotaan spontaaniksi ja pienemmäksi rik­keeksi epäurheilijamaiseen käytökseen verrattuna.Tätä sovelletaan myös, mikäli joukkueen toimihenkilö tulee kauka­loon ilman erotuomarien lupaa. Mikäli mahdollista, erotuomarin tulee huomauttaa tästä toimihenkilöä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

23) Maalivahti ei laita maalin kehikkoa paikoilleen erotuoma­rien kehotuksesta huolimatta. (925)
Maalivahdin velvollisuus on laittaa maalin kehikko paikoilleen niin nopeasti kuin se on mahdollista.

24) Pelaaja ei korjaa puutteita henkilökohtaisessa varustukses­saan erotuomarien kehotuksesta huolimatta. (ei erotuomari­näyttöä)

25) Pelaaja käyttää sääntöjen vastaista vaatetusta. (ei ero­tuomarinäyttöä)
Vaatetusta koskevista rikkeistä voidaan joukkueelle tuomita vain yksi rangaistus ottelua kohden. Puuttuvista rintanumeroista on ainoas­taan ilmoitettava kilpailun järjestäjälle. Erotuomarin on, mikäli mah­dollista, huomautettava pelaajaa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

26) Maalivahti osallistuu peliin sääntöjen vastaisesti varustettu­na. (ei erotuomarinäyttöä)
Mikäli maalivahti menettää vahingossa kasvosuojuksensa, peli on katkaistava ja sitä on jatkettava kiistapallolla. 

27) Pelaaja estää maalin tai maalintekotilanteen tekemällä rik­komuksen, josta normaalisti rangaistaan vapaalyönnillä. (ei erotuomarinäyttöä)

606 Viiden minuutin joukkuerangaistus

1) Mikäli vastajoukkue tekee maalin viiden minuutin joukkue­rangaistuksen aikana, rangaistus ei pääty.
Mikäli viiden minuutin joukkuerangaistus tuomitaan rangaistuslau­kauksen tai siirretyn rangaistuslaukauksen yhteydessä, on noudatet­tava lisäksi sääntöjä rangaistuksista rangaistuslaukauksen yhteydes­sä.

607 Viiden minuutin joukkuerangaistuksen aiheuttavia rikkeitä

1) Kenttäpelaaja huitoo väkivaltaisesti tai vaarallisesti mailal­laan. (901)
Tähän kuuluu myös, kun kenttäpelaaja nostaa mailansa vastapelaa­jan pään yli osuen tähän.

2) Kenttäpelaaja koukkaa mailallaan vastapelaajan vartaloa. (906)

3) Pelaaja heittää mailansa tai varusteensa kaukalossa tarkoi­tuksenaan osua palloon. (909)

4) Pelaaja heittäytyy vastapelaajaa päin tai muuten hyökkää vä­kivaltaisesti tämän kimppuun. (909)

5) Pelaaja taklaa, heittää tai kamppaa vastapelaajan kaukaloa tai maalin kehikkoa vasten. (909)

608 Henkilökohtainen rangaistus

1) Henkilökohtainen rangaistus voidaan tuomita vain yhdessä joukkuerangaistuksen kanssa, ja sen mittaaminen aloitetaan vasta joukkuerangaistuksen päätyttyä. Rajoittamatonta määrää henkilökohtaisia rangaistuksia voidaan mitata samanaikaisesti.
Mikäli pelaajalle, joka jo kärsii henkilökohtaista rangaistusta, tuomi­taan joukkuerangaistus, jäljellä olevaa osaa henkilökohtaisesta ran­gaistuksesta siirretään, kunnes uusi joukkuerangaistus on päättynyt, ja joukkueen kapteenin valitseman kenttäpelaajan, jolla ei ole ran­gaistusta kärsittävänä, on tultava lisäksi rangaistuspenkille joukkue­rangaistuksen ajaksi ja palattava kaukaloon joukkuerangaistuksen päätyttyä.

2) Henkilökohtaisen rangaistuksen on tarkoitus vaikuttaa vain pelaajaan, ja tästä johtuen hänet voidaan korvata kaukalossa rangaistuksen aikana.
Joukkueen kapteenin valitseman kenttäpelaajan, jolla ei ole rangais­tusta kärsittävänä, on mentävä lisäksi rangaistuspenkille ja palattava kaukaloon joukkuerangaistuksen päätyttyä. Vain rangaistu pelaaja merkitään pöytäkirjaan. Henkilökohtaisen rangaistuksen päätyttyä pelaaja saa palata kaukaloon vasta pelikatkon aikana. Erotuomarien on yhdessä toimitsijoiden kanssa autettava pelaajaa, jonka henkilö­kohtainen rangaistus päättyy pelin ollessa käynnissä, lähtemään ran­gaistuspenkiltä heti, kun peli on katkaistu. Mikäli joukkueen toimihen­kilölle tuomitaan henkilökohtainen rangaistus, hänet on lähetettävä katsomoon pelin loppuajaksi, ja joukkueen kapteenin on valittava kenttäpelaaja, jolla ei ole rangaistusta kärsittävänä, suorittamaan joukkuerangaistus.

609 Kymmenen minuutin henkilökohtainen rangaistus

1) Mikäli vastajoukkue tekee maalin kymmenen minuutin hen­kilökohtaisen rangaistuksen aikana, rangaistus ei pääty.

610 Kahden minuutin joukkuerangaistuksen + 10 minuutin henkilökohtaisen rangaistuksen aiheuttavia rikkeitä

1) Pelaaja tai joukkueen toimihenkilö syyllistyy epäurheilijamai­seen käytökseen. (925)

Epäurheilijamaista käytöstä on:
Loukkaava tai epäreilu käytös erotuomareita, pelaajia, toimihen­kilöitä, toimitsijoita tai katsojia kohtaan, liian monta joukkueen toimi­henkilöä vaihtoaitiossa tai mikä tahansa “filmaaminen”, jonka tarkoitus on harhauttaa erotuomareita. Tarkoituksellinen kaukalon tai maalin kehikon potkiminen, kaataminen tai lyöminen.
Mailan tai muiden varusteiden heittäminen myös pelikatkon aika­na tai vaihtoalueella.

611 Pelirangaistus

1) Pelaajan tai joukkueen toimihenkilön, jolle tuomitaan peli­rangaistus, on välittömästi poistuttava pukuhuoneeseen, eikä hän saa enää mitenkään osallistua peliin.
Järjestäjä on vastuussa siitä, että rikkeen tehnyt henkilö menee puku­huoneeseen, eikä palaa katsomoon tai pelikentälle loppupelin aikana, mahdollinen jatkoaika ja rangaistuslaukauskilpailu mukaan lukien. Kaikista pelirangaistuksista on tehtävä merkintä ottelupöytäkirjaan ja pelirangaistus 3:sta on tehtävä myös raportti.
Pelaaja tai toimihenkilö voi kärsiä vain yhden pelirangaistuksen ottelussa lukuun ottamatta tilannetta, kun häntä ei ole merkitty ot­telun pöytäkirjaan. Myöhemmistä rikkomuksista, jotka johtaisivat pelirangaistukseen, tehdään raportti, mutta joukkuerangaistuksia ei määrätä, lukuun ottamatta tilannetta, kun pelaajaa tai toimihenki­löä ei ole merkitty pöytäkirjaan.
Pelirangaistuksesta, joka tuomitaan ennen peliä tai sen jälkeen, tehdään raportti mutta joukkuerangaistusta ei tuomita. Lukuun ot­tamatta sääntöjen vastaisia varusteita (jotka pelaajan on osaltaan korjattava ennen kuin saa aloittaa pelin) pelirangaistuksen aiheutta­vasta rikkeestä ennen peliä seuraa, että rikkeen tehnyt henkilö ei saa osallistua peliin, eikä olla katsomossa pelin aikana, mahdollinen jat­koaika ja rangaistuslaukauskilpailu mukaan lukien.

2) Pelirangaistusta seuraa aina viiden minuutin joukkuerangaistus.
Joukkueen kapteeni valitsee kenttäpelaajan, jolla ei ole rangaistusta kärsittävänä, suorittamaan joukkuerangaistuksen ja rikkojan (pelaa­jan tai toimihenkilön) mahdolliset muut joukkuerangaistukset, joita ei ole vielä suoritettu. Vain rangaistu pelaaja merkitään pöytäkirjaan. Mahdolliset henkilökohtaiset rangaistukset koskien pelirangaistuksen saanutta pelaajaa päättyvät. Mikäli pelaaja saatuaan pelirangais­tuksen syyllistyy uuteen rikkomukseen, joka johtaisi pelirangaistuk­seen, merkitään kovempi rangaistus pöytäkirjaan.

612 Pelirangaistus 1 (PR1)

1) Pelirangaistus 1 aiheuttaa pelikiellon ottelun loppuun saak­ka, mutta ei aiheuta jatkoseurauksia.

613 Pelirangaistus 1:n aiheuttavia rikkeitä

1) Kenttäpelaaja käyttää ei-hyväksyttyä mailaa, tai mailaa jonka lapa ja varsi ovat eri tuotemerkkiä, tai mailaa jonka lapa on liian käyrä.
Maalivahti käyttää ei-hyväksyttyä kasvosuojusta. (ei ero­tuomarinäyttöä)
Maila, jossa ei ole hyväksymismerkintää, on aina ei–hyväksytty maila.

2) Ottelupöytäkirjaan merkitsemätön pelaaja tai toimihenkilö osallistuu peliin. (ei erotuomarinäyttöä)

3) Loukkaantunut pelaaja, jonka rangaistuksen kärsii toinen pe­laaja, osallistuu peliin ennen kuin hänen rangaistusaikansa on päättynyt. (ei erotuomarinäyttöä)

4) Pelaaja syyllistyy jatkuvaan tai toistuvaan epäurheilijamai­seen käytökseen.(925)
Pelirangaistus korvaa toisen kahden minuutin joukkuerangaistuksen + kymmenen minuutin henkilökohtaisen rangaistuksen, mutta tätä pitää seurata viiden minuutin joukkuerangaistus. Jatkuva tarkoittaa samassa yhteydessä ja toistuva toista kertaa samassa ottelussa.

5) Pelaaja rikkoo vihastuksissaan mailansa tai muun varusteen. (925)

6) Pelaaja syyllistyy vaaralliseen fyysiseen peliin. (909)
Tähän kuuluvat vaaralliset, väkivaltaiset tai epäurheilijamaiset rikko­mukset, jotka voidaan tulkita tarkoituksellisiksi.

614 Pelirangaistus 2 (PR2)

1) Pelirangaistus 2 aiheuttaa lisäksi seuraavan ottelun pelikiel­lon samassa kilpailussa.

615 Pelirangaistus 2:n aiheuttavia rikkeitä

1) Pelaaja tai toimihenkilö on osallisena kahakkaan. (909)
Kahakka tarkoittaa lievempää muotoa tappelusta ilman nyrkinisku­ja ja potkuja, jossa osanottajat kunnioittavat yritystä erottaa heidät toisistaan.

2) Pelaaja syyllistyy toisen kerran pelissä viiden minuutin joukkue­rangaistuksen aiheuttavaan rikkeeseen. (ei erotuomarinäyttöä)
Pelirangaistus korvaa automaattisesti toisen viiden minuutin jouk­kuerangaistuksen, mutta sitä seuraa silti viiden minuutin joukkueran­gaistus.

3) Joukkueen toimihenkilö syyllistyy jatkuvaan epäurheilija­maiseen käytökseen. (925)
Pelirangaistus korvaa toisen kahden minuutin joukkuerangaistuksen + kymmenen minuutin henkilökohtaisen rangaistuksen, mutta tätä pitää seurata viiden minuutin joukkuejoukkuerangaistus.

4) Pelaaja, jonka varustetta pyydetään tarkistettavaksi, yrittää korjata tai vaihtaa varusteen ennen tarkistusta. (925)

5) Pelaaja tai joukkueen toimihenkilö syyllistyy rikkeeseen, jon­ka selvästi on tarkoitus sabotoida peliä. (925)

Tähän sisältyvät:

Rangaistu pelaaja astuu tahallaan kaukaloon ennen rangaistuk­sen päättymistä. Mikäli pelaaja astuu kaukaloon pelikatkon aika­na, määrätään hänelle kahden minuutin joukkuerangaistus. Mikäli poistuminen rangaistuspenkiltä johtuu toimitsijoiden virheestä ja se havaitaan varsinaisen rangaistusajan kuluessa, pelaaja palaa takai­sin rangaistuspenkille. Rangaistusaikaa ei lisätä, vaan pelaaja palaa kaukaloon, kun varsinainen rangaistusaika on kulunut. Mikäli virhe havaitaan varsinaisen rangaistusajan umpeuduttua, ei mihinkään toimenpiteisiin tule ryhtyä.
Mikäli pelaaja, jonka rangaistus on päättynyt, astuu kaukaloon vaikka joukkueelle määrätyt joukkuerangaistukset edellyttäisivät pelaajan odottavan pelikatkoa, voidaan tämä tilanteesta riippuen tulkita pelaamiseksi liian monella kenttäpelaajalla.
Jompikumpi joukkue tekee rikkeen vaihtoalueelta rangaistuslau­kauksen yhteydessä.
Varusteita heitetään vaihtoalueelta pelin aikana.Pelaaja, joka ei ole vaihtamassa, osallistuu tai yrittää osallistua pe­liin vaihtoalueelta.Pelaaja, joka on ollut maalivahti, osallistuu peliin kenttäpelaajana samassa pelissä.
Joukkueella on tarkoituksellisesti liian monta pelaajaa kaukalossa.

6) Kenttäpelaaja jatkaa viallisen mailan käyttämistä tai käyttää vah­vistettua tai pidennettyä mailan vartta. (ei erotuomarinäyttöä)

616 Pelirangaistus 3 (PR 3)

1) Pelirangaistus 3 aiheuttaa lisäksi seuraavan ottelun pelikiel­lon samassa kilpailussa sekä kurinpitoelimen määräämän lisä­rangaistuksen.

617 Pelirangaistus 3:n aiheuttavia rikkeitä

1) Pelaaja tai toimihenkilö osallistuu tappeluun. (909)
Pelaajan katsotaan osallistuvan tappeluun, mikäli hän käyttää nyrki­niskuja tai potkuja.

2) Pelaaja tai toimihenkilö syyllistyy raakaan rikkomukseen. (909)
Tähän kuuluu myös, kun heitetään mailalla tai muulla varusteella vastustajaa.

3) Pelaaja tai joukkueen toimihenkilö syyllistyy törkeään huo­noon käytökseen. (925)
Törkeällä huonolla käytöksellä tarkoitetaan erotuomareiden, pelaa­jien, joukkueen toimihenkilöiden, toimitsijoiden tai katsojien törkeää loukkaamista.

4) Kun pelaaja tai toimihenkilö syyllistyy väkivaltaiseen käytök­seen.
Väkivaltaisella käytöksellä tarkoitetaan tahallista vaikuttamista hen­kilön fyysiseen koskemattomuuteen aiheuttamatta loukkaantumista. Tähän kuuluu sylkeminen pelaajaa kohti jne.

618 Rangaistukset rangaistuslaukauksen yhteydessä

1) Mikäli rangaistuslaukauksesta tehdään maali, rangaistuslau­kauksen aiheuttanut joukkuerangaistus kumoutuu, mikäli ky­seessä on kahden minuutin joukkuerangaistus.
Tämä koskee myös siirrettyä rangaistuslaukausta. Mikäli siirretyn rangaistuslaukauksen aikana rikkonut joukkue syyllistyy uuteen rangaistuslaukauksen aiheuttavaan rikkomukseen, jälkimmäisen rikkomuksen katsotaan aiheuttaneen rangaistuslaukauksen. Mikäli rangaistuslaukaus keskeytetään maalivahdin rikkomuksen vuoksi, maalivahdin rikkomuksen katsotaan aiheuttaneen uuden rangais­tuslaukauksen. Mikäli viiden minuutin joukkuerangaistus tuomitaan rangaistuslaukauksen tai siirretyn rangaistuslaukauksen yhteydessä, jo olemassa oleva kahden minuutin joukkuerangaistus kumoutuu, mikäli rangaistuslaukauksesta tehdään maali.


7 MAALIT


701 Maalin syntyminen

1) Maali on syntynyt, kun se on tehty hyväksytysti ja se on vah­vistettu kiistapallolla keskipisteestä.
Kaikki hyväksyttävät maalit on merkittävä ottelupöytäkirjaan. Maalin syntyaika, sekä maalin tehneen ja mahdollisen syöttäjän numerot on merkittävä. Maalinsyöttäjän katsotaan olevan saman joukkueen pe­laaja, joka on selkeästi osallistunut maalintekoon. Vain yksi syöttäjä maalia kohden merkitään pöytäkirjaan. Jatkoajalla tai rangaistus­laukauksesta erän tai peliajan päättymisen jälkeen tehdyn maalin jälkeen ei suoriteta kiistapalloa. Tällöin maali katsotaan syntyneeksi, kun molemmat erotuomarit ovat osoittaneet maalin hyväksymisen merkiksi kohti keskipistettä ja maali on merkitty ottelupöytäkirjaan.

2) Hyväksyttyä maalia ei voida hylätä sen jälkeen kun keskipis­tealoitus on tehty.

Mikäli erotuomarit ovat varmoja, että hyväksytty maali on tehty vää­rin, tästä on tehtävä raportti.

702 Hyväksytyt maalit

1) Kun koko pallo on ylittänyt maaliviivan etupuolelta, palloa on pelattu oikein kenttäpelaajan mailalla, eikä hyökkäävä joukkue ole syyllistynyt maalinteon yhteydessä tai välittömästi ennen sitä vapaalyönnin tai rangaistuksen aiheuttavaan rikkeeseen. Tähän kuuluvat myös,…kun puolustavan joukkueen pelaaja on siirtänyt maalin kehi­kon pois paikoiltaan ja pallo ylittää maaliviivan etupuolelta maalin tolppien merkkien välistä ja oletetun maalin yläriman korkeuden alta.…kun tehdään oma maali. Omassa maalissa pelaaja aktiivises­ti ohjaa pallon mailalla tai vartalolla omaan maaliin. Mikäli rikottu joukkue tekee oman maalin siirretyn rangaistuksen aikana, maali hy­väksytään.

Oma maali merkitään OM.

2) Kun koko pallo ylittää maaliviivan etupuolelta sen jälkeen, kun puolustavan joukkueen pelaaja mailallaan tai vartalollaan on ohjannut palloa tai hyökkäävän joukkueen pelaaja on tahat­tomasti vartalollaan ohjannut palloa, eikä hyökkäävä joukkue ole syyllistynyt maalinteon yhteydessä tai välittömästi ennen sitä vapaalyönnin tai rangaistuksen aiheuttavaan rikkeeseen.
Tämä ei kuitenkaan koske tilannetta, jossa hyökkäävän joukkueen pelaaja tarkoituksellisesti potkaisee palloa välittömästi ennen sen oh­jautumista maaliin. Mikäli pelaaja tekee maalin virheellisellä mailalla ja virhe huomataan vasta sen jälkeen, kun pallo on ylittänyt maalivii­van, maali hyväksytään.

3) Kun ottelupöytäkirjaan merkitsemätön tai väärin numeroitu pelaaja on osallisena maalinteossa.
Osallisena maalinteossa tarkoittaa maalin tekijänä tai syöttäjänä.

703 Hylätyt maalit

1) Hyökkäävän joukkueen pelaaja on syyllistynyt maalinteon yhteydessä, tai välittömästi ennen sitä, vapaalyönnin tai ran­gaistuksen aiheuttavaan rikkeeseen. (määrätty erotuomari­näyttö)
Tähän kuuluu myös, kun joukkue tekee maalin liian monen pelaajan tai rangaistun pelaajan ollessa kentällä, ja kun hyökkäävän joukku­een pelaaja on tarkoituksellisesti siirtänyt maalin kehikon pois paikal­taan.

2) Hyökkäävän joukkueen pelaaja ohjaa tarkoituksellisesti pal­lon maaliin jollain vartalonsa osalla.
Koska kyseessä ei ole rike, peliä jatketaan kiistapallolla.

3) Pallo ylittää maaliviivan loppusummerin tai erotuomarin vi­hellyksen soidessa tai sen jälkeen.
Erä tai ottelu on päättynyt heti, kun loppusummeri on alkanut soida.

4) Pallo menee maalin kehikon sisälle ylittämättä maaliviivaa etupuolelta.

5) Maalivahti heittää tai potkaisee pallon muuten hyväksyttä­västi vastajoukkueen maaliin.
Peliä jatketaan kiistapallolla, koska kyseessä ei ole rike. Pallon on kos­kettava toista pelaajaa tai tämän varusteita ennen kuin se menee maaliin.

6) Hyökkäävän joukkueen kenttäpelaaja potkaisee tarkoituk­sellisesti palloa ja se menee maaliin koskettuaan vastustajaa tai vastustajan varusteita.
Peliä jatketaan kiistapallolla, koska kyseessä ei ole rike. Tarkoitukselli­sen jalkasyötön ohjautuessa maaliin vastustajan kautta maali kuiten­kin hyväksytään.

7) Rikkonut joukkue tekee maalin siirretyn rangaistuksen aikana.
Rangaistus pannaan täytäntöön ja peliä jatketaan kiistapallolla.

8) Pallo kimpoaa suoraan toisesta erotuomarista maaliin.

Salibandyn ensiaskelia otettiin vuonna 1958. Silloin kehitettiin ensimmäinen muovimaila. Mailanlapa oli vielä suora. Tämä peli tunnettiin nimillä floorhockey ja polyhockey. Pelivälineenä käytettiin pallon sijaan muovikiekkoa. Myöhemmin Schaper Manufacture Co. alkoi valmistamaa muovisia palloja, joissa oli 26 reikää. Ne oli suunniteltu kuitenkin baseballin ja softballin harjoitteluun lapsille. Nuo muoviset pelivälineet saapuivat Ruotsiin 1960-luvun lopulla, jossa kehitettiin sählyn alkumuoto. Ruotsia pidetäänkin salibandyn kehittäjämaana. Lajia kutsuttiin silloin nimellä bandygolf ja se saavutti hyvin suuren suosion. Aluksi säännöt pohjautuivat jääkiekko- ja kaukalopallosääntöihin. Laji levisi 1970-luvulla Suomeen. Ensimmäinen turnauksen Suomessa järjesti Helsingin yliopiston liikuntatoimisto vuonna 1974. Maailman ensimmäinen salibandyseura Sala IBK perustettiin vuonna 1979. Seuraavana vuonna pelattiin ensimmäinen kerran Ruotsin mestaruudesta. Marraskuussa 1981 perustettiin Ruotsin salibandyliitto (ruots. Svenska Innebandyförbundet) ja pelin viralliseksi nimeksi päätettiin innebandy.

Vuoden 1985 huhtikuussa Sveitsi perusti oman lajiliittonsa. Suomen salibandyliitto perustettiin saman vuoden syyskuussa. Suomen lajiliiton perusti kolme seuraa, joissa oli yhteensä 45 rekisteröityä pelaajaa. Suomen maajoukkue pelasi ensimmäisen maaottelun 28.9.1985. Ruotsi voitti tuossa pelissä Suomen 13-1. Kansainvälinen Salibandyliitto IFF perustettiin vuonna 1986 Huskvarnassa. Kansainvälisen Salibandyliiton (International Floorball Federation eli IFF) perustivat Ruotsin, Suomen ja Sveitsin lajiliitot. Suomessa miesten SM-sarjan ensimmäinen sarjakausi pelattiin 1986-87. Kaudesta 1994-95 lähtien sarjasta on käytetty nimeä Salibandyliiga. Naisten SM-sarjan ensimmäinen sarjakausi pelattiin 1988-89. Kaudesta 2000-01 lähtien sarjasta on käytetty nimeä naisten Salibandyliiga.

,

Vuonna 1988 IFF hyväksyi ensimmäisen kerran kansainväliset säännöt salibandylle. Seuraavana vuonna pelattiin ensimmäinen televisioitu ottelu. Ruotsin kansallisella tv-kanavalla näytetyssä ottelussa isäntämaa voitti Suomen 10-2. Vuonna 1993 pelattiin ensimmäinen naisten maaottelu. Tuossa ottelussa Ruotsi voitti Norjan 6-0.

Ensimmäinen salibandyn arvoturnaus eli EM-kilpailut pelattiin Helsingissä vuonna 1994. Turnauksen voitti Ruotsi, Suomi sai hopeaa ja Sveitsi vei pronssimitalit. Naisten turnaus pidettiin ensimmäisen kerran vuotta myöhemmin. Ruotsi vei kullan, Norja hopean ja Suomi sai pronssia.  EM-kilpailuja järjestettiin vain vuosina 1994 ja 1995.

Vuodesta 1996 lähtien on pelattu miesten ja vuodesta 1997 lähtien naisten MM-kilpailuja kahden vuoden välein. Ensimmäisen MM-kullan voitti Ruotsi sekä miehissä että naisissa. Suomi on voittanut miesten maailmanmestaruuden vuosina 2008, 2010 ja 2016. Ruotsi on vienyt kaikki kahdeksan muuta mestaruutta. Mitalikolmikkoon kaikissa miesten MM-turnauksissa on Suomen ja Ruotsin lisäksi onnistunut tunkemaan itsensä vain Norja, Sveitsi ja Tšekki. Naisissa Suomi on voittanut maailmanmestaruuden vuosina 1999 ja 2001. Ruotsi on vienyt kahdeksan mestaruutta ja Sveitsi yhden. Tuon kolmikon lisäksi palkintopallille on muutaman kerran päässeet Norja ja Tšekki maistelemaan pronssisia mitaleita. Poikien U-19 pelatuista kahdeksasta mestaruudesta on Ruotsi vienyt viisi ja Suomi kolme (vuosina 2003, 2011 ja 2015). Pojissa mitallisisjoille on onnistunut tunkemaan lisäksi vain Sveitsi ja Tšekki. Tyttöjen U-19 otelluista seitsemästä mestaruudesta on viisi mennyt Ruotsiin ja Suomi (vuonna 2012) sekä Sveitsi ovat saanet yhden mestaruuden. Tšekki on onnistunut tunkemaan itsensä kaksi kertaa pronssimitaleille.