Valitse välineet oikein!

Mikään ei tapa harrastusintoa tehokkaammin kuin vääränlaiset välineet!

Junioripelaajan tärkeimpiä varusteita ovat maila, suojalasit ja sisäpelikengät .

Huom! Salibandymailalla ja suojalaseilla pitää olla IFF:n hyväksyntä.

 

 

Maila

 

Salibandymaila on pelaajan tärkein varuste ja oikeanlainen maila tekee pelaamisesta tehokkaampaa ja hauskempaa. Salibandymailan valintaan liittyviä ominaisuuksia ovat varren pituus, varren jäykkyys, salibandymailan paino sekä lavan kovuus. Lisäksi mailan valintaan vaikuttaa pelaajan kätisyys eli pelataanko oikea vai vasen käsi alhaalla. Jos pelataan oikea käsi alhaalla, niin mailan kätisyys on ”right” ja vastaavasti vasen käsi alhaalla pelaava tarvitsee kätisyydeltään ”left” mailan.

1) Mailan on oltava IFF:n hyväksymä ja merkitsemä.
Varren kaikenlainen muunlainen käsitteleminen kuin lyhentäminen on kielletty. Vartta voi teipata aloitusmerkin yläpuolelta, mutta tun­nistus- ja hyväksymismerkintöjä ei saa peittää. 

2) Lapa ei saa olla teräväreunainen ja sen käyryys saa olla kor­keintaan 30 mm.
Lavan kaikenlainen muunlainen käsitteleminen paitsi taivuttaminen on kielletty. Lavan käyryys mitataan lavan sisäpuolen korkeimmasta kohdasta mailan maatessa tasaisella alustalla. Lavan vaihtaminen on sallittu, mikäli lapa on hyväksytty varren kanssa ja on samaa tuo­temerkkiä, mutta uutta lapaa ei saa heikentää. Lavan ja varren liitos­kohdan teippaaminen on sallittu, mutta korkeintaan 10 mm lavan näkyvästä osasta saa olla peitettynä.

Salibandymailan pituuden valinta

Salibandymailan pituus riippuu ensisijaisesti pelaajan pituudesta. Kokeneemmilla pelaajilla mailan pituuden valintaan vaikuttavat enemmän myös henkilökohtaiset mieltymykset ja pelityyli.  Hyvä yleisneuvo salibandymailan pituuden valintaan on, että maila saisi yltää pelaajan navan korkeudelle tai muutaman sentin tästä yli. Mikäli et pääse kauppaan mittaamaan mailan pituutta niin voit käyttää alla olevaa taulukkoa mailan valinnan apuna.

Vartalon pituus cm:	Mailan pituus cm:
110-125	67
125-130	72
130-135	77
135-150	82
150-160	87
160-170	92
170-180	96
180-190	100
190+	103

Salibandymailan varren jäykkyys

Salibandymailan varren jäykkyys ilmoitetaan yleensä englanninkielisellä termillä ”flex”. Mailan varren jäykkyys kuvaa sitä kuinka paljon mailan varsi taipuu laukaisuissa. Suurempi flex luku tarkoittaa, että varsi taipuu enemmän. Aloittelijan ja nuoren pelaajan kannattaa valita mailakseen taipuisa maila (flex 30-36mm). Kokeneemmat ja vanhemmat pelaajat voivat hyötyä keskijäykästä mailasta (flex 26-29mm). Jäykät mailat (flex 23-25mm) ovat tarkoitettu fyysisesti vahvoille pelaajille. Tärkeintä on aina valita mailan jäykkyys siten, että omat voimat riittävät saamaan mailan varren taipumaan laukaistaessa.

• Taipuisat mailat (flex 30–36 mm)
• Keskijäykät mailat (flex 26–29 mm)
• Jäykät mailat (flex 23–25 mm)

Salibandymailan paino

Salibandymailan paino ei nykyään ole kovin merkittävä tekijä sillä käytännössä kaikki kunnolliset mailat ovat riittävän kevyitä. Jos henkilökohtaiset mieltymykset haluavat erittäin kevyen mailan, niin siinä tapauksessa mailan painoa kannattaa tutkia hankintatilanteessa.

Salibandymailan lavan kovuus (flex)

Salibandymailoihin on tarjolla suuri valikoima erilaisia lapoja ja lavan vaihtaminen mailaan on erittäin helppoa. Lavat jaetaan kovuuden perusteella kolmeen luokkaan pehmeät (soft), normaalit (medium) ja kovat (hard). Pehmeämpi lapa antaa helpomman ja tarkemman kontrollin palloon. Kovemmalla lavalla voidaan saada aikaan kovempi laukaus.

Salibandymailan lavan käyryys

Salibandymailan lavan käyryys vaikuttaa erittäin paljon pallokontrolliin. Sääntöjen mukaan lavan käyryys saa olla enintään 30mm ja tämä kannattaa ottaa huomioon erityisesti jos lähtee itse käyristämään lapaa. Käyremmällä ja enemmän muotoillulla lavalla on helpompi harhautella sekä kuljettaa palloa. Suoremmalla lavalla on helpompi antaa pitkiä ja tarkkoja syöttöjä. Yleensä hyökkääjät käyttävät enemmän käyristettyjä lapoja ja puolustajat hieman suorempia, mutta tähän vaikuttavat eniten oma pelitapa ja mieltymykset.

 

                 Mailoja voi hankkia hyvin varustetuista tavarataloista ja urheiluliikkeistä mm. Sudet Salibandyn yhteistyökumppanilta Intersport Kouvolasta.

 

 

Valitse välineet oikein!

Mikään ei tapa harrastusintoa tehokkaammin kuin vääränlaiset välineet!

Junioripelaajan tärkeimpiä varusteita ovat maila, suojalasit ja sisäpelikengät .

Huom! Salibandymailalla ja suojalaseilla pitää olla IFF:n hyväksyntä.

 

,

 

 

Suojalasit

Suojalasit ovat paras ja käytännössä ainoa tapa suojautua mustilta silmiltä ja vakavammilta silmävammoilta. Lasien hankinnassa tärkeintä on istuvuus: lasien tulee tuntua hyvältä ja pysyä paikoillaan. Kaikille junioripelaajille, jotka ovat syntyneet 1.1.1999 tai myöhemmin on voimassa suojalasipakko sen kauden loppuun asti, jolloin junioripelaaja täyttää 18-vuotta. Salibandyliitto suosittelee suojalasien käyttöä kaikille pelaajille!

 

 

                 Suojalaseja voi hankkia hyvin varustetuista tavarataloista ja urheiluliikkeistä mm. Sudet Salibandyn yhteistyökumppanilta Intersport Kouvolasta.

 

 

 

Sisäpelikengät

Hyvä kenkä on istuva, mukavan tuntuinen ja oikean kokoinen. Kiertojäykkyys, tuet, iskunvaimennus ja varren korkeus sekä pohjan pito ovat asianmukaiset. Sen päällinen ja pohja kestävät kovaa kulutusta. Sisäpelikengät on tehty normaalille askellukselle, joten mahdollisista askellus virheistä kannattaa keskustella ammattilaisen kanssa. Huom! Älä osta liian isoja kenkiä. Iskunvaimennus ja pohjan pito kuluvat käytössä, joten kengät ovat hyvä uusia kerran vuodessa.

 

 

 

 

 

 

 

Pelaajien asusteet

1) Kaikkien kenttäpelaajien on käytettävä peliasua, johon kuu­luvat paita, lyhyet housut ja polvisukat.
Naiset saavat käyttää lyhyitä hameita tai mekkoja (paita ja hame yhdestä kappaleesta) lyhyiden housujen sijaan. Kaikilla joukkueen kenttäpelaajilla on oltava täysin yhtenäinen peliasu. Joukkueen pe­liasu saa olla minkä värinen tahansa, mutta paidat eivät saa olla har­maita. Mikäli erotuomarien mielestä joukkueiden peliasut eivät erotu riittävän hyvin toisistaan, on vierasjoukkue velvollinen vaihtamaan. Sukat on vedettävä polviin, ja niiden on väritykseltään sovittava pai­tojen ja housujen väriin. Sarjajärjestäjä voi päättää, että joukkueilla on oltava toisistaan erottuvat sukat.

2) Maalivahtien on käytettävä paitaa ja pitkiä housuja.

3) Kaikkien paitojen tulee olla numeroituja.
Joukkueen paitojen tulee olla numeroitu selvästi luettavin arabialaisin kokonaisnumeroin selässä ja paidan etuosassa. Selkäpuolen nume­roiden vähimmäiskorkeus on 200 mm ja etupuolen 70 mm. Paidoissa saa olla mikä tahansa numero 1 ja 99 välillä, mutta numero yksi ei ole sallittu kenttäpelaajille. Mikäli väärin numeroitu pelaaja osallistuu otteluun, ottelun pöytäkirja on korjattava, ja rikkomus on ilmoitettava kilpailun järjestäjälle. 

4) Kaikkien pelaajien on käytettävä kenkiä.
Kenkien on oltava sisäurheiluun tarkoitettuja. Sukat eivät saa olla kenkien päällä. Mikäli pelaajalta putoaa toinen tai molemmat kengät pelin aika­na, hän saa jatkaa peliä seuraavaan pelikatkoon saakka

Henkilökohtaiset varusteet

1) Pelaaja ei saa käyttää varusteita, jotka saattavat aiheuttaa loukkaantumisia.
Tämä koskee suojaavia ja lääketieteellisiä varusteita, suojalaseja sekä muita esineitä kuten kelloja, korvakoruja ja vastaavia. Erotuomarit päättävät siitä, onko joku varuste vaarallinen. Kaikkien suojavarustei­den on oltava vaatteiden alla, mikäli tämä on mahdollista. Päähinei­den käyttö on kielletty. Joustavien ja solmuttomien otsa- tai hikinau­hojen käyttö on kuitenkin sallittu. Kaikenlaisten pitkien lämpöhousujen käyttö on kenttäpelaajille kielletty. Poikkeukset hyväksyy vain kilpailun järjestäjä kirjallisesta anomuksesta.

Kapteenin erityisvarusteet
1) Joukkueen kapteenilla on oltava hihanauha. Hihanauhaa on pidettävä käsivarressa ja sen on oltava selvästi erot­tuva. Teipin käyttö on kielletty.

 

 

 

 

 

 

 

 

Maalivahdin erityisvarusteet

1) Maalivahti ei saa käyttää mailaa.

2) Maalivahdin on käytettävä kasvosuojusta, mikä on IFF:n ma­teriaalisääntöjen kanssa yhtäpitävä ja merkitty sen mukaisesti (koskee kaukalossa olevaa maalivahtia pelin ollessa käynnissä).

 

 

                                                                        Kaikenlainen kasvosuojuksen käsittely, lukuun ottamatta sen maalaamista, on kielletty.

 

 

 

3) Maalivahti saa käyttää suojavarusteita, mutta suojavarusteis­sa ei saa olla osia joiden tarkoitus on peittää maalia.
Kypärä ja ohuet hanskat ovat sallittuja. Kaikenlaisten kiinnitys- ja kit­ka-aineiden käyttö on kielletty. Mitään esineitä ei saa pitää maalin sisällä tai sen päällä. Maalivahti ei saa käyttää minkäänlaisia suoja­varusteita, jotka peittävät enemmän kuin maalivahdin vartalo, esi­merkiksi olkatoppauksia. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut maalivahdinvarusteet

 

 

 

 

 

 

Susien salibandyjaosto, Kouvolan Intersport ja Fat Pipe mailoja ja tekstiilejä valmistava Power Stick Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen kauteen 2026 asti.

 

 

 

 

 

 

 

Sudet Salibandy joukkueiden viralliset seuravaatteet:

 

Tähän osioon on koottu ovat viralliset Sudet Salibandyn Fat Pipe seuravaatteet. Sudet Salibandyn logon saa painaa vain näihin tekstiileihin.

 

 

PELIASU

 

1. Pelipaita (Fat Pipe kuvasto nimike: Player’s t-shirt)

 

Kotipelipaita (ykköspaita) punainen (red-05)                                                                         Vieraspelipaita (kakkospaita) musta (black-01)

 

 

2. Pelishortsit (Fat Pipe kuvasto nimike: Player’s shorts) ja pelisukat (Fat Pipe kuvasto nimike: Player’s socks)

 

 

 

 

Pelishortsit mustat (black-01)                                                                                                           Pelisukat mustat (black-01)

 

 

3. Maalivahdin paita (Fat Pipe kuvasto nimike: GK-shirt ja GK-shirt for junior)

 

 

Maalivahdin paita harmaa (grey-02)                                                                                     Maalivahdin paita juniori harmaa (grey-02)

 

 

 

MUUT SEURAVAATTEET

 

1. Lämmittelypaita (Fat Pipe kuvasto nimike: Javier warming up shirt) ja harjoituspaita (Fat Pipe kuvasto nimike: Bay training t-shirt)

 

 

Lämmittelypaita musta (black-01)                                                                                                 Harjoituspaita punainen (red-05)

 

 

2. Valmentajien ja toimihenkilöiden paita (Fat Pipe kuvasto nimike: Rene polo t-shirt)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

valmentajien ja toimihenkilöiden paita musta ((black-01)

 

3. Verkkaritakki (Fat Pipe kuvasto nimike: Jetty track jacket), verkkarihousut ( (Fat Pipe kuvasto nimike: Owen – Track pants) ja huppari ((Fat Pipe kuvasto nimike: Jaxon hooded sweat shirt)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Verkkaritakki musta (black-01)               Verkkarihousut musta ((black-01)         Huppari musta ((black-01)

 

4. Tuulipuku (Fat Pipe kuvasto nimike: Nooa – lined suit)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuulipuku musta (black-01)

 

 

5. Toppatakki Duke – Padded jacket

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toppatakki musta (black-01)

 

 

 

Huomioitavaa asioita yhteistyösopimuksesta:

 

1. Yhteistyösopimuksen mukaisesti kauden 2017-2018 alusta alkaen kaikki joukkueet pelaavat Fat Pipe-peliasuissa ja kaikki joukkueiden/seuran pelaamiseen liittyvät vaateostokset ovat Fat Pipe-merkkisiä.

 

2. Sopimus ei vaadi pelaajia pelaamaan Fat Pipe mailoilla eikä maalivahteja käyttämään Fat Pipen varusteita paitaa lukuun ottamatta. Sudet Salibandy suosittelee kuitenkin myös näiden osalta Fat Pipe tuotteiden hankkimista varusteiden uusimisen ollessa ajankohtainen.

 

3. Kaikissa painatuksissa tulee käyttää Sudet Salibandyn uutta virallista logoa!

Salibandyn ensiaskelia otettiin vuonna 1958. Silloin kehitettiin ensimmäinen muovimaila. Mailanlapa oli vielä suora. Tämä peli tunnettiin nimillä floorhockey ja polyhockey. Pelivälineenä käytettiin pallon sijaan muovikiekkoa. Myöhemmin Schaper Manufacture Co. alkoi valmistamaa muovisia palloja, joissa oli 26 reikää. Ne oli suunniteltu kuitenkin baseballin ja softballin harjoitteluun lapsille. Nuo muoviset pelivälineet saapuivat Ruotsiin 1960-luvun lopulla, jossa kehitettiin sählyn alkumuoto. Ruotsia pidetäänkin salibandyn kehittäjämaana. Lajia kutsuttiin silloin nimellä bandygolf ja se saavutti hyvin suuren suosion. Aluksi säännöt pohjautuivat jääkiekko- ja kaukalopallosääntöihin. Laji levisi 1970-luvulla Suomeen. Ensimmäinen turnauksen Suomessa järjesti Helsingin yliopiston liikuntatoimisto vuonna 1974. Maailman ensimmäinen salibandyseura Sala IBK perustettiin vuonna 1979. Seuraavana vuonna pelattiin ensimmäinen kerran Ruotsin mestaruudesta. Marraskuussa 1981 perustettiin Ruotsin salibandyliitto (ruots. Svenska Innebandyförbundet) ja pelin viralliseksi nimeksi päätettiin innebandy.

Vuoden 1985 huhtikuussa Sveitsi perusti oman lajiliittonsa. Suomen salibandyliitto perustettiin saman vuoden syyskuussa. Suomen lajiliiton perusti kolme seuraa, joissa oli yhteensä 45 rekisteröityä pelaajaa. Suomen maajoukkue pelasi ensimmäisen maaottelun 28.9.1985. Ruotsi voitti tuossa pelissä Suomen 13-1. Kansainvälinen Salibandyliitto IFF perustettiin vuonna 1986 Huskvarnassa. Kansainvälisen Salibandyliiton (International Floorball Federation eli IFF) perustivat Ruotsin, Suomen ja Sveitsin lajiliitot. Suomessa miesten SM-sarjan ensimmäinen sarjakausi pelattiin 1986-87. Kaudesta 1994-95 lähtien sarjasta on käytetty nimeä Salibandyliiga. Naisten SM-sarjan ensimmäinen sarjakausi pelattiin 1988-89. Kaudesta 2000-01 lähtien sarjasta on käytetty nimeä naisten Salibandyliiga.

,

Vuonna 1988 IFF hyväksyi ensimmäisen kerran kansainväliset säännöt salibandylle. Seuraavana vuonna pelattiin ensimmäinen televisioitu ottelu. Ruotsin kansallisella tv-kanavalla näytetyssä ottelussa isäntämaa voitti Suomen 10-2. Vuonna 1993 pelattiin ensimmäinen naisten maaottelu. Tuossa ottelussa Ruotsi voitti Norjan 6-0.

Ensimmäinen salibandyn arvoturnaus eli EM-kilpailut pelattiin Helsingissä vuonna 1994. Turnauksen voitti Ruotsi, Suomi sai hopeaa ja Sveitsi vei pronssimitalit. Naisten turnaus pidettiin ensimmäisen kerran vuotta myöhemmin. Ruotsi vei kullan, Norja hopean ja Suomi sai pronssia.  EM-kilpailuja järjestettiin vain vuosina 1994 ja 1995.

Vuodesta 1996 lähtien on pelattu miesten ja vuodesta 1997 lähtien naisten MM-kilpailuja kahden vuoden välein. Ensimmäisen MM-kullan voitti Ruotsi sekä miehissä että naisissa. Suomi on voittanut miesten maailmanmestaruuden vuosina 2008, 2010 ja 2016. Ruotsi on vienyt kaikki kahdeksan muuta mestaruutta. Mitalikolmikkoon kaikissa miesten MM-turnauksissa on Suomen ja Ruotsin lisäksi onnistunut tunkemaan itsensä vain Norja, Sveitsi ja Tšekki. Naisissa Suomi on voittanut maailmanmestaruuden vuosina 1999 ja 2001. Ruotsi on vienyt kahdeksan mestaruutta ja Sveitsi yhden. Tuon kolmikon lisäksi palkintopallille on muutaman kerran päässeet Norja ja Tšekki maistelemaan pronssisia mitaleita. Poikien U-19 pelatuista kahdeksasta mestaruudesta on Ruotsi vienyt viisi ja Suomi kolme (vuosina 2003, 2011 ja 2015). Pojissa mitallisisjoille on onnistunut tunkemaan lisäksi vain Sveitsi ja Tšekki. Tyttöjen U-19 otelluista seitsemästä mestaruudesta on viisi mennyt Ruotsiin ja Suomi (vuonna 2012) sekä Sveitsi ovat saanet yhden mestaruuden. Tšekki on onnistunut tunkemaan itsensä kaksi kertaa pronssimitaleille.