SUSIEN MATKASSA – SAMU PUUJALKA
Entinen jalkapalloilija, nykyinen salibandyvalmentaja
Miten susimatkasi on saanut alun?
Siirryin pelaamaan jalkapalloa vuonna 2003/2004 Susiin. Salibandyn pariin olen tullut 3 vuotta sitten, kun oma poika aloitti pelaamaan salibandya Susissa. Alkuun olin katsomon puolella seuraamassa pojan harjoituksia/pelejä ja viime kautena aloin auttamaan valmennushommissa, silloin kuin tarvitsi. Sieltä se sitten lähti, että kysyttiin varsinaiseksi valmentajaksi Susien E09/10 poikien mustaan joukkueeseen, jossa harjoittelee kaksi peliryhmää yhdessä Sudet Stars ja Sudet Kings.
Kuinka kauan olet ollut toiminnassa mukana? Mitä kaikkea olet tehnyt Susissa?
Varsinaisissa valmennushommissa semmoisen vuoden pyöreästi. Sitä ennen seurannut katsomosta ja ollut isän roolissa. Jalkapalloajat mukaan lukien Susien toiminnassa semmoisen 15 vuotta. Lajitaustaa pelaajana salibandystä minulla ei ole sen enempää kuin se, että löytyy Kouvolan puulaakiturnauksen mestaruus.
Mitä muuta teet Susien toiminnan lisäksi?
Olen paperikone operaattori UPM:n paperitehtaalla. Itse en ole enää pelannut kahteen tai kolmeen vuoteen jalkapalloa.
Millainen on oma pelaaja-/urheilutausta?
Jalkapallon olen aloittanut 7-vuotiaana. Juniorina tuli kahlattua Kaakkois-Suomen piirinjoukkue, Itä-Suomen aluejoukkue ja oltua 15-17v nuorten maajoukkueessa. Myös SM-sarjaa tuli pelattua B-junioreissa. Miesten 2.div – 3.divaria noin 20 kautta, joista pelejä kertyi noin 400 ottelun verran.
Minkälaisissa tehtävissä olet susissa tällä hetkellä?
Päävalmentaja poikien E09/10 mustissa.
Mitä kaikkea valmentajantyöhön kuuluu sinulla?
Siihen kuuluu harjoittelun suunnittelu ja niiden toteuttaminen. Salibandyn lisäksi tämän ikäisillä pojilla myös semmoinen varhaiskasvatus ja ihan käytöstapojen opettaminen sekä kaikki sosiaaliset taidot. Täytyy opettaa miten kunnioitetaan joukkuetovereita ja niitä yhteisiä pelisääntöjä. Myös semmoinen miten sitoudutaan harrastukseen, että kun on tiettyinä päivinä ja aikoina treenejä, niin kannattaako silloin lähteä kaverin kanssa leffaan vai tulla treeneihin, ja mennä jokin toinen päivä sitten sinne leffaan. Sitten on vielä se, että oppii tuntemaan pelaajat, jotta osaa neuvoa yksilökohtaisesti paremmin ja ottamaan huomioon semmoisia asioita, jotka saattavat vaikuttaa siihen pelaamiseen.
Minkälaista on olla valmentaja? Mukavat ja haastavat hetket?
Haastavia hetkiä on ehkä tullut sen myötä, että alkuun olisi pitänyt olla jämäkämpi, että kaikilla joukkueen toimihenkilöillä olisi selkeämmät roolit, jotta asioita ei tehdä ristiin. Tai ei se nyt niin haastava, mutta opettava ainakin.
Mukavia hetkiä on ollut huomata poikien kehitys, kun ollaan lähdetty määrätietoisesti tekemään asioita. Sitten myös se, kun ollaan opeteltu poikien kanssa jotakin ihan uutta ja näkee niitä harjoiteltuja asioita siellä peleissä, niin se on sitä palkitsevaa mistä tulee hyvä fiilis. Ja ylipäätään kun näkee niitä sovittuja asioita siellä kentällä.
Miten suunnittelet harjoitukset? Onko jokin tietty kaava, keksitkö itse uudenlaisia harjoituksia? Paljonko aikaa kuluu viikossa joukkueen eteen?
Silloin kun aloitin valmentajana, tein joka kuukaudelle suunnitelman tai semmoisen teeman, että jonakin kuukautena harjoitellaan esimerkiksi syöttämistä ja toisena kuukautena vaikka pelipaikkoja. Mutta sitten jos huomaa, että nyt tarvitsee enemmän keskittyä johonkin muuhun osa-alueeseen niin sitten lähdetään sitä harjoittelemaan, että tarpeen vaatiessa niitä aina muokkaillaan. Muuten suunnittelen harjoitukset edellisenä päivänä, kun tiedän paljonko poikia on tulossa treeneihin. Joukkueessa kun on yhdistetty kaksi joukkuetta, niin jaan pojat kahteen eri päätyyn tekemään, jotta ei tulisi semmoista turhaa seisoskelua. Harjoituksissa on aina fysiikkaosuus, pallollinen taito-osuus, pienpeli tai laukaisuosuus ja loppupeli, joissa harjoitteet vaihtuu aina ja mennään sen kuukauden teeman mukaisesti.
Harjoitteita katson aika paljon netistä, kun itseltä ei löydy lajitaustaa. Semmoisesta valmentajanpankista löytyy hyvin erilaisia harjoituksia sekä YouTubesta. Myös eri seurojen sivuilta löytyy kaikenlaisia videoita, jos jaksaa lähteä etsimään. Myös Susien treeneistä otetuista videoista olen saanut erilaisia harjoitteita, mutta tulee myös itse keksittyä uudenlaisia harjoituksia. Yleensä harjoitteet mitä käytän on semmoisia missä tulisi mahdollisimman vähän seisoskelua.
Viikossa aikaa joukkueen eteen kuluu nopeasti laskettuna semmoinen 8-10 tuntiin. Vaikea sanoa, kun se valmentaminen ei ole pelkästään sitä treenien vetämistä.
Minkälaisia asioita olet pystynyt hyödyntämään yli lajirajojen?
No ainakin fyysisiä harjoitteita, että tehdään aika paljon samoja mitä itsekin olen tehnyt jalkapallossa. On paljon suunnanmuutoksia ja semmoisia missä tarvitsee keskittyä johonkin tiettyyn asiaan ja tehdä samalla. Lähinnä fysiikka, juoksu ja koordinaatioharjoituksia, mutta myös niitä peliälyllisiä juttuja hyödynnän paljon, mitä on myös jalkapallossa opetettu.
Mitä olet oppinut Susi-urallasi? Oletko pystynyt hyödyntämään oppeja muussa elämässä?
Joukkueurheilussahan oppii aina paljon, sosiaaliset taidot ovat ainakin kehittyneet. Valmentamisesta opin kokoaika uutta, kun on niin uusi juttu itselle myös. Etsin paljon tietoa netin kautta ja juttelen
asioista muiden Susien valmentajien kanssa, joiden myötä tulee sitten uusia vinkkejä ja näkökulmia. Olen myös huomannut, että valmentajan rooliin kuuluu paljon muutakin kuin se valmentaminen.
Mitä Sudet merkitsee sinulle? Minkälaisena seurana Sudet mielestäsi näyttäytyy ulospäin?
Itselle Sudet merkitsee enemmän vielä jalkapallon kautta.
Sudet Salibandyssa tehdään asioita tiettyjen sääntöjen ja normien mukaan, että yksi ihminen ei päätä asioista pelkästään ja se on minusta hyvä.
Seura näyttää mielestäni hyvin organisoidulta, jolla on selkeät tavoitteet ja pyrkimykset sekä miesten joukkueessa että junioripuolella.
Mikä innoittaa sinua tässä toiminnassa?
Koen, että minulla on annettavaa valmentajan roolissa, oman urheilutaustan myötä. Salibandy on minulle niin uutta, joten kaikki siinä valmentamisessa kiinnostaa. Sitten myös se, kun on opettanut jotakin juttua kuukauden verran ja tietää mistä lähtökohdista ollaan lähdetty, niin sen kehittymisen näkeminen on parasta.
Mitä sanottavaa sinulla on niille ketkä miettivät toimintaan lähtemistä?
Ei kannata lähteä, jos ei pysty sitoutumaan. Pitää olla motivoitunut ja halua lähteä sinne harjoituksiin/peleihin valmentajaksi, huoltajaksi tai mikä ikinä se rooli onkaan. Kannattaa miettiä mitä se vaatii itseltä ja mihin on sitoutumassa. Mutta kyllähän se paljon antaa, jos lähtee seuratoimintaan mukaan