Kausi jätti tuloksellisesti paljonkin lopulta hampaankoloon, koska tavoiteltu playoff paikka jäi lopulta aika kauas pisteiden valossa.

Edellisen kauden jäljiltä, missä joukkue säilytti sarjapaikan, onnistuttiin joukkueen kasassa pitämiseksi kohtuullisen hyvin. Vielä kun uusia pelaajia liittyi matkan varrella Mikko Lehtinen, Anton Nuttunen, Lauri Turunen, Elmeri Hallakoski, Lassi Kokko, Henri Kiviranta, Tomi Haikonen, Patrik Malmström, Samu Raatikainen ja Samuli Hirn, oli joukkue muovautunut lopulta muotoon 23+3. Kasvaneen rungon myötä päästiin peleihin aina jylläämään täydellä kolmella kentällisellä, ja yleensä oli aina varamiehiäkin.

Kausi aloitettiin viidellä tappiolla, mutta putken katkettua ja saavutettujen voittojen jälkeen joukkue keikkui pitkään kuntopuntarin piikkipaikalla mahdollistaen haaveet tavoitellusta playoff paikasta. Lopulta helmikuun neljän ottelun tappioputki katkaisi haaveet asetetusta tavoitteesta ja joukkueen oli vain todettava muut vahvemmikseen runkosarjan pitkässä juoksussa. Näkisin, että lopulta meidän kohtaloksi koitui rikkonainen kausi sitoutumisen ja loukkaantumisten osalta, ja näin ollen ehjiä viisikoita saatiin kasaan liian harvakseltaan.

Itse kun tartuin edarin puikkoihin 2016 keväällä, tilanteessa, jossa joukkue oli juuri pudonnut III-divisioonaan, on tämä mennyt kaksi vuotta ollut huimaa aikaa kehityksen kannalta. Ensimmäiset asettamani tavoitteet olivat paluu kakkoseen, sarjapaikan vakiinnuttaminen ja pienen salibandybuumin luominen. II-divarissa on nyt takana runkosarjan sijoitukset kuudes, ja tänä vuonna viides sekä runkosarjan katsojakeskiarvo 95–> 210–> 324 katsojaa, joten voidaankin yhdessä todeta Meidän Susiyhteisön saavuttaneen nämä tavoitteet hienosti suunnitellusta poiketen jo vuotta nopeammin!

Vahvistuksia on tullut  myös kaukalon ulkopuolelle

Rooliini kuului joukkueenjohtajan, vastuuvalmentajan, kotiottelutapahtumavastaavan ja managerin roolit, helpommin sanottuna Edarin toiminnanjohtaja. Vastasin ja vastaan siis edelleen kaikesta Edariin liittyvästä toiminnasta. Pelipäivinä sain viime kaudella juosta ties missä kaupoilla hakemassa kahviotarvikkeita yms. Itse pelipäivinä hallilla sain juosta järjestelemässä ja katsomassa, että ovathan kaikki hommat hoidossa ympäri hallia.

Tälle kaudelle hommia on saatu delegoitua entistä enemmän. Konkreettisesti suurimmat apukädet omaan toimintaan ovat löytyneet kun Sanna Nurkka on ottanut kahvion harteilleen, saan siis keskittyä sillä saralla ennen hallille tuloa itse otteluun. Myös toinen iso apu on ollut Jonna Savolainen, joka otti harteilleen kotiottelutapahtuvastaavan roolin. Näin ei tarvitse pelipäivänä hallillakaan itse juosta sitä sun tätä tekemässä. Myös Jonnan tekemät markkinointikuvat antavat toiminnalle uskottavuutta ulospäin. Valmennukseen tuli apuja kun Innasen Jani liittyi mukaan. Toimitsijapöydän suhteellisen vakiintunut porukka on myös hoitanut hommansa hienosti. Jaatisen Emma on hoitanut kuvia otteluista markkinoinnin ja pelaajien käyttöön, ja uusimpana tulokkaana Liukkosen Arto on ottanut videokameran haltuun ja eiköhän ensi kaudeksi saada laadukasta streamia pihalle kotikatsojien iloksi! Joona Tankkaa ja Juha Tenhosta ei työnsä puolesta pidä myöskään unohtaa kun puhutaan seuran yhteisöllisyyden liimasta, sillä kaikkihan tuntee apinat, ja apinat ei tunne ketään, vai miten se menikään?

Ja myös kiitos teille kaikille vanhemmille ja pelaajille isosta tai pienemmästäkin roolista kotiottelun järjestämisessä.

Mutta kaikkinensa, mennyt perjantai-illan panokseton runkosarjan ottelu, jossa vastassa sarjajumbo, 350 katsojaa, nimikirjoituksen pyytäjiä läjäpäin, faninaamoja katsomossa ja hyvää kannustusta. Pitkä matka on tultu kahdessa vuodessa kun katsoja keskiarvo huiteli vähän alta sadan. Kaikki tämä luo seurassa uskoa siihen, että ottelut koetaan entistä tärkeämmäksi seurayhteisön liimaksi! Ja voi kuulkaas, kunpa tietäisitte miten kovasti itse joukkueessa kaikkea tätä arvostetaan!

Mikäli sinulla on halua osallistua tapahtuman kehittämiseen, hyviä ideoita tai muuten vain parannusehdotuksia tai palautetta, otathan rohkeasti johonkin meistä yhteyttä.

Ensi kausi on jo kohtuullisella mallilla

Tulevan kauden suunnittelut on jälleen aloitettu hyvissä ajoin, ja nyt kun pöly otteluiden osalta on laskeutunut, voidaan aloittaa käytännön toimet ensi kauden osalta. Lupaan teille, tässä ja nyt, että joukkueen seuraavan kahden kauden tuloksellinen tavoite on nousta II-divarin kärkipaikoille!

Muutoksia toiminnassa nähtäneen, mutta näistä julkistetaan asioiden varmistuttua. Kaikki tulevat toimenpiteet tähtäävät vain ja ainoastaan tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Haluan myös korostaa, että vieläkään Susissa junioreiden kausimaksuja ei käytetä pennin hynää Edustusjoukkueen toimintaan, vaan pelaajat maksavat kausimaksut harrastuksestaan niin kuin muutkin! Näin on aina ollut, ja uskoisin aina olevan! Seurassa on kasvamassa mahtavia pelureita, ja heille halutaan taata uskottava Edustusjoukkue monella saraa ja mahdollisuus tavoitella salibandyn parissa parastaan.

Vuosi sitten totesin suurin piirtein näillä sanoilla:

”Olkoon tuleva kausi 2017-2018 Susiyhteisön paras kausi koskaan!” Sitä se taisi olla monellaki tavalla, joten hyväksi todettua ja toimivaa fraasia on turha vaihtaa. ”Olkoon tuleva kausi 2018-2019 Susiyhteisön paras kausi koskaan!”

 

Tero Laurila

Edustusjoukkue

”Toiminnanjohtaja”/vastuuvalmentaja