Se päivä, kun pallo pomppi vastustajalle.

Liiton sarja jatkui kahdella pelillä Sammonlahden palloiluhallilla. Tiedossa oli tiukkoja pelejä ja näin myös käytännössä olikin. Edellisen päivän harjoituspelin alla valmennusjohto oli herätellyt Susi-poikia siihen, että jokainen pelaaja osaisi kaivaa itsestään latautumisen ja taisteluvalmiuden jo ennen pelipaikalle saapumista. Halu pelata, olla valmiina, antaa kaikkensa ja yrittää ihan loppuun asti pitäisi löytyä pelimiehen sisimmästä ilman, että siitä joka kerta pukkarissa tai pelin tuoksinassa muistutetaan.

Ennen NST-peliä valmennus painotti sitä, että joka pojalta löytyy halu voittaa, valmius pelata alusta asti täysillä ja käyttää ääntä kentällä, että kaveri tietää, minne syöttää. Viitaten eiliseen harjoituspeliin muistutettiin myös siitä, ettei anneta suolaus-syöttöjä eli vaikeasti vastaanotettavia ilmoissa tulevia, pomppivia syöttöjä. Laitureita muistutettiin siitä, että annetaan heti paine vastustajalle ja kaikille sitä, että haetaan aktiivisesti paikkaa, jonne voi syöttää. Joona lainasi Ville Niemistä ja sanoi, että ”jos haluat maalin, mene maalille – jos haluat pitsaa, mene pitseriaan”. Näillä eväillä lähdettiin ensimmäiseen matsiin.

Sudet – NST Valkoinen 4 – 7 (1-2, 2-4, 1-1)

Peli alkoi odotetun vauhdikkaasti ja tilanteita syntyi molemmissa päissä tasaiseen tahtiin. Lappeenrantalaiset saivat maalisarakkeen auki ensimmäisenä reilun neljän minuutin kohdalla, mutta vain kaksi minuuttia myöhemmin Miko niittasi tilanteen tasaan Juhon esityöstä! Ajassa 9:30 NST:n vapaalyönnin jälkitilanteesta soi meidän päässä. Meidän huonosti sijoittunut muuri mahdollisti vapaalyönnin ohjaamisen hyvin maalilla torjuneen Tatun ohi. Erätauolla valmennus huomautti aiheesta siitä, että vastustajan vapareissa pitää aina sijoittua vetäjän ja maalin väliin. Laitureita kannustettiin nopeampaan reagointiin hyökkäykseen lähdettäessä, että heille voi syöttää hyvää paikkaan ja latoa siitä pallon maaliin. Toiseen erään siis maalin takaa numeroissa 1 – 2.

Toiseen erää Sudet tuli hyvällä sykkeellä: Vajaa kolme minuuttia erää pelattu, kun Juho teki todellisen tahtomaalin! Pallo pyöri pitkään vastustajan päädyssä ja laina-pelaaja Iiro teki hyvää työtä sentterinä koko muun kentän tukena, kunnes Juholle aukesi paikka laittaa peli tasan 2 – 2. Minuuttia myöhemmin NST:n verkko soi taas. Maalia edelsi Eliaksen sitkeä kamppailu vastustajan kulmassa, josta onnistui vielä paineen alta syöttö Vili-Veikolle, joka tarjoili namupassin takatolpalle hiipineelle Tommille, joka ei erehtynyt, vaan vei Sudet ensimmäistä kertaa ottelussa johtoon. Hieno maali kaikkineen! Ajassa 25:00 liian pehmeän oman maalin edustan pelaaminen kostautui ja NST hoiti pallon verkkoon ja sitä myötä pelin tasan. Kaksi minuuttia myöhemmin samassa päässä soi uudestaan. Lappeenrantalaisten vapaalyönti kimposi päädyn kautta maalin eteen ja kun me emme sitä putsanneet pois, vastustaja latoi sen maalin perukoille. NST johtoon 3 – 4. Ennen seuraavaa tilastomerkintää Jesse kävi ampumassa pallon vastustajan maalin tolppaa, kunnes ajassa 28:40 tuli taas kylmää vettä Susi-lauman turkkiin. Oikealta laidasta puolittain vapaaksi päässyt vastustajan laituri ampui tarkasti etukulmasta numeroiksi 3 – 5. Aivan erän loppuun vastustaja sai armottoman hässäkän meidän maalille, mutta lopulta Tatu sai haudattua pallon jalkojensa alle – huh-huh!

Kolmanteen erää joukkue sai kehitystehtäväkseen löytää joukkueena pelaamisen yksinään puskemisen sijaan. Huolellisuutta syöttöihin ja laukauksiin myös peräänkuulutettiin. Vaikka tuomarit sallivatkin hyvin tasapuolisesti kovan fyysisen pelaamisen, valmennus muistutti siitä, että kroppaa saa pelata, mutta mailalla ei saa huitoa, vaan jalalla liikkeelle ja sitä kautta karvaamaan palloa pois vastustajalta. Pelissä oli vielä kaikki mahdollisuudet hyvään lopputulokseen.
Heti kolmannen erän alkupuolella meillä oli paikkamme, kun vaparin jälkitilanteesta, kun koko ottelun sitkeästi puolustanut Verneri sai vetopaikan viivasta, mutta ei valitettavasti maalia. Kohta Mikael heitti maalivahdin kannalta ikävän roikun maalia kohti, eikä ollut paljosta kiinni, ettei siitä syntynyt kavennusmaalia. Harmiksemme vastustaja onnistui ajassa 33:37, kun meidän joukkue ei kyennyt ottamaan vetoa pois eli peittämään vetolinjaa… Susien kunniaksi täytyy sanoa, että tässäkään vaiheessa ei annettu periksi, vaan taistelu jatkui. Pian takaiskumaalin jälkeen onnistuttiin riistämään hyökkäävältä vastustajalta pallo ja kääntämään peli sillä seurauksella, että sekä Elias, että Tommi pääsivät yrittämään kavennusta vastustajan maalin edestä – ei maalia. Juho pääsi jo kertaalleen yrittämään kavennusta, mutta NST:n maalivahdin unelmatorjunta esti maalin syntymisen, kunnes ajassa 37:33 Juho niittasi Samulin vedon ribarin reppuun numeroiksi 4 – 6. Joona otti aikalisän, kun peliaikaa oli jäljellä vajaa kaksi minuuttia. Ajatus oli laittaa kaikki peliin tasurin puolesta eli maalivahti pois veräjältä, kun pallo on omilla. NST veti pidemmän korren tässä uhkapelissä, kun jo 15 sekuntia aikalisän jälkeen vastustaja pääsi iskemään pallon tyhjiin loppunumeroiksi 4 – 7. Meidän 6 vs 5 pelaamista vaivasi sama asia kuin oikeastaan koko peliä: liikaa roiskimista eli sokkosyöttöjä, jotka useimmiten päätyivät vastustajalle.

NST oli taitavampi ja kovempi joukkue tänään. Oppia voisimme ottaa siitä, miten he nostivat katseensa ylös pallosta ja hahmottivat kentän ja pelitilanteen ja sitten antoivat laadukkaan syötön. ”Toivotaan, toivotaan” –syötöt eivät pitkälle kanna tämän tasoisissa peleissä. Kaiken kaikkiaan meidän jengi kuitenkin taisteli ihan hyvin ja saappaat jalassa kaaduttiin. Pelin ja kentän hahmottaminen on peliälyn kulmakiviä ja siinä meidän täytyy kehittyä. Kentän keskialueen tarkka pelaaminen on oman pelin tärkeitä paikkoja, jossa tapahtuvat menetykset johtavat aina vastustajan vaarallisiin tilanteisiin. Joona antoi jokaiselle kehitystehtäväksi miettiä jokaisessa pelissä – jokaisessa tilanteessa, että mikä on se joukkueemme peliä edistävä ratkaisu, jonka minä voin tehdä? Hyvien ratkaisujen tekeminen edellyttää hyviä lajitaitoja, joita opetellaan treenien lisäksi myös omalla ajalla.

Voima – Sudet 3 – 2 (2-0, 0-1, 1-1)

Voimaa vastaan lähdettiin hakemaan hyvää peliä vahvan puolustuspään pelaamisen ja oman pallollisen pelaamisen parantamisen kautta. Jo ennen turnausta matkasta olivat tippuneet Pekka ja Toivo sairastumisten takia ja lisää lunta tupaan toi Mikaelin pois jäänti toisesta pelissä turhan rajujen ulkoleikkien seurauksena. Sudet aloitti pelin kuitenkin aktiivisesti ja vastasi aika hyvin Voiman rynnistykseen. Peli eteni tasaisissa maalittomissa merkeissä aina aikaan 4:41, kun Voima aloitti maalinteon. Keskialueella puolustanut Verneri sai kovan tällin vastustajan mailasta, ja kun pilli ei soinut, vastustajalle aukeni tilaa syöttää poikkari maalin takatolpalle nousseelle kaverille, joka ei erehtynyt. Sudet ei moisesta turkin pöllytyksestä hämmentynyt, vaan pelasi vahvasti hyökkäävää peliä luomalla monta maalipaikkaa, mutta sitten se viimeinen niitti jäi uupumaan! Erän puolivälin jälkeen meille tuli jäähy, kun vahvaa puolustuspeliä pelannut Samuli tuli voimakkaasti oman pään kulmassa vähän myöhässä tilanteeseen ja sai tuosta kahden minuutin rangaistuksen. Alivoimaan mahtui yksi hieno maalipaikka, kun Otso nosti hyvällä jalalla pallon ylös ja Iiro jatkoi vahvalla pelillä keskellä ja syötti vielä Aapolle, jonka vedon Voiman maalivahti poimi ihan käsittämättömällä torjunnalla! Vaikka jäähy saatiin ”tapettua”, maali soi omassa päässä ajassa 11:29, tilanne 2 – 0 Voimalle. Erän loppuun Voima otti jäähyn ja sen aikana Otso nosti taas hienosti pallon hyökkäykseen ja kun Vili-Veikko käytti ääntä, niin Otso tarjoili V-V:lle hyvän passin ja sitä myötä hienon, mutta ei vieläkään maalia! Joona kiteytti erätauolla pelin seuraavasti: Paikkoja oli ainakin seitsemään maaliin. Nyt puuttuu vielä ne maalintekijän kädet vastustajan maalilta. Kukahan ne löytäisi?

Kaksi ja puoli minuuttia toista erää pelattu ja näytti siltä, että nyt ne kädet löytyivät. Nopea avaus omasta päästä hyökkäysalueelle ja Aapo pääsi hyvästä vetopaikasta lataamaan kohti vastustajan maalin takakulmaa – mutta… Ihan hirmuisessa iskussa ollut Voiman veskari venytti jostain kummasta jalkansa vedon eteen eli ei maalia vieläkään. Susien sitkeä puurtaminen palkittiin vapauttavalla maalilla ajassa 20:12. Juho katkoi hyvin vastustajan syötön ja nousi laidasta ylös ja laukoi millintarkan vedon maalin yläkulmaan! Sudet nousi taistelemaan vahvasti voitosta tämän maalin siivittämänä. Erän loppuihin 10 minuuttiin mahtui useampi hyvä tasoituspaikka. Noin kolme minuuttia erää jäljellä ja Iiro katkoo hyvin keskialueella vastustajan syötön. Tarkka syöttö Juholle ja kova laukaus vähän ohi maalin. Seuraavaksi Elias pääsi koittamaan maalintekoa, kun Jesse oli ensin kieputellut vastustajia pyörryksiin kulmassa. Ihan erän loppuun vielä Vernerin vahva nousu pallon kanssa, jota Iiro jatkoi aina laukaisupaikkaan ja vetoon asti, mutta ei maalia. Huokaisut katsomossa ja vaihtopenkillä olivat toisten helpotusta ja toisten pettymystä. Erätauko.

Valmennuksen toteamus siitä, että nyt taistellaan voitosta, konkretisoitui vain 54 sekunnin pelin jälkeen. Jesse katkoi vastustajan syötön, nosti jalalla hyökkäykseen ja tarjoili kauniin poikittaissyötön Eliakselle, joka käytti ääntä eli pyysi syötön ja sen saatuaan pisti ”tyhjiin” tilanteeksi 2 – 2! Mahtavaa pojat! Noin 2½ minuuttia pelattu ja vastustajan karkulainen pääsi puolittain karkuun, mutta totesi Tatun vaikeaksi molariksi ohittaa. Tilanne edelleen tasan. Pian Juholla oli paikkansa toisessa päässä ja kohta toistamiseen, mutta ei maalia sielläkään. Sitten puolestaan Tatu ”nollasi” vastustajan yrityksen hienolla jalkatorjunnalla. Pelin loppupuolella mahtui Susien kannalta monta paikkaa viedä pisteet Kouvolaan, mutta useimmiten se oli juuri vastustajan veskari joka jostain ihmeestä löytyi vetojen eteen. Kovin tuntui katkeralta, että tällaisen prässin jälkeen vastusta sai aikaiseksi härdellin meidän maalin edustalle, jonka seurauksena pallon kimposi oman pelaajamme kautta meidän maaliin. Aikamoinen ping-pong –maali! Voima vei siis ottelun numeroille 3 – 2.

Valmennus antoi pelin jälkeen tunnustusta siitä, että taistelu säilyi loppuun asti molemmissa päivän peleissä. Jälkimmäinen matsi olisi voinut kääntyä kummalle joukkueelle vain, nyt se oli meidän kannaltamme valitettavasti Voima. Kotitehtäväksi annettiin maalinteko harjoituksia. Meidän iso ero vastustajiin oli siinä, että meidän katse ei noussut vetopaikassa ylös pallosta eli ei pystyttä hahmottamaan, missä vastustajan maalissa on tilaa. Maalivahtipeli oli molemmilla joukkueilla vahvaa.
Tänään vasemmassa laidassa hyökkäsivät Elias, Aapo ja Juho, oikeassa laidassa Jesse, Vili-Veikko ja Miko, senttereinä puolestaan Tommi, Iiro ja Mikael (ensimmäinen peli).

Valmennus antoi pelin jälkeen tunnustusta siitä, että taistelu säilyi loppuun asti molemmissa päivän peleissä. Jälkimmäinen matsi olisi voinut kääntyä kummalle joukkueelle vain, nyt se oli meidän kannaltamme valitettavasti Voima. Kotitehtäväksi annettiin maalinteko harjoituksia. Meidän iso ero vastustajiin oli siinä, että meidän katse ei noussut vetopaikassa ylös pallosta eli ei pystyttä hahmottamaan, missä vastustajan maalissa on tilaa. Maalivahtipeli oli molemmilla joukkueilla vahvaa.
Tänään vasemmassa laidassa hyökkäsivät Elias, Aapo ja Juho, oikeassa laidassa Jesse, Vili-Veikko ja Miko, senttereinä puolestaan Tommi, Iiro ja Mikael (ensimmäinen peli). Pakkeina ahkeroivat Niklas, Samuli, Otso ja Verneni, ja maalissa siis Tatu.

Päivän tehot: Juho 3 + 1, Miko 1 + 0, Tommi 1 + 0, Elias 1 + 0, Iiro 0 + 1, Vili-Veikko 0 + 1, Samuli 0 + 1, Jesse 0 + 1